1. Varautuminen

 

Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992) tarkoituksena on vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät eli huoltovarmuus. Tällä lailla on perustettu Huoltovarmuuskeskus, asetettu yleiset tavoitteet ja säädetty toiminnan rahoittamisesta.

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on:

• kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa
• varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus
• turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto
• hoitaa velvoite- ja turvavarastointia 
• ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi.

Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksessa 455/2008 säädetään HVK:n tehväviksi:

1) edistää sekä seurata ja sovittaa yhteen viranomaisten valmiutta ohjata maan talouselämää lain 1 §:n mukaisissa poikkeuksellisissa oloissa;
2) edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua ja varautumista normaaliolojen vakaviin häiriöihin ja toimintaan poikkeusoloissa;
3) koota tietoa sekä teettää ja julkaista tutkimuksia ja selvityksiä huoltovarmuusasioissa;
4) huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen järjestämisestä huoltovarmuusalalla;
5) seurata huoltovarmuuden alan kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin;
6) hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä suunnittelu, rakennuttaminen, kauppatoimet ja hallinto sekä huolehtia varastojen hoidosta ja valvonnasta;
7) edistää turvavarastointia ja tehdä valtion puolesta turvavarastolain (970/1982) mukaiset sopimukset;
8) hoitaa polttoturpeen turvavarastolaissa (321/2007) säädetyt hallintotehtävät ja valvoa osaltaan lain noudattamista;
9) hoitaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastointilain (1070/1994) mukaiset hallintotehtävät ja valvoa lain noudattamista;
10) hoitaa lääkkeiden velvoitevarastointilain (402/1984) 7 a ja 8 §:ssä säädetty korvausten maksaminen ja korvauksen edellytysten valvonta;
11) toteuttaa kahden- ja monenkeskisten kansainvälisten sopimusten edellyttämät tehtävät laitoksen toimialalla;
12) toteuttaa Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämät hallintotehtävät laitoksen toimialalla;
13) hoitaa muut laitokselle säädetyt tehtävät.

Valtioneuvosto on vahvistanut lain perusteella konkreettiset huoltovarmuuden tavoitteet (Vnp 539/2008) määritellen huoltovarmuuden painopistealat ja määrälliset tavoitteet varmuusvarastoinnille ja muille toimenpiteille.

Painopistealat ovat:

• Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen:
- Energian siirto- ja jakeluverkot
- Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät
- Kuljetuslogistiset järjestelmät
- Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka
- Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito

• Kriittisen tuotannon turvaaminen:
- Elintarvikehuolto
- Energiantuotanto
- Terveydenhuolto
- Maanpuolustusta tukeva tuotanto
- Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistäminen

 

2. Viranomaisten erityisvaltuudet poikkeusoloissa

 

Vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa viranomaiset tarvitsevat erityistoimivaltuuksia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Keskeisimmät valtuudet ovat valmiuslaissa (1080/1991). Sen perusteella maan hallitus voi kriisitilanteessa antaa normeja säännöstelystä, valtiontaloudesta, työvoimasta, rahoitussektorin toiminnasta, terveydenhuollosta ja muista välttämättömistä toiminnoista. Hallituksen päätökset menevät eduskunnan tarkastettaviksi ja kumoutuvat, jos eduskunta niin päättää.

Nykyinen valmiuslaki on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä, koska se eräiltä osiltaan soveltuu huonosti uuden perustuslain järjestelmään. Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä uudeksi valmiuslaiksi.

Kaikkein kovimpia kriisejä varten on puolustustilalaki (1083/1991), jonka perusteella maa tai sen osa voidaan julistaa puolustustilaan. Sen aikana sotilasviranomaiset voivat antaa määräyksiä sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaamisesta.