Huoltovarmuus ja varautuminen vahvasti mukana hallitusohjelmassa

Uusi hallitusohjelma nostaa varautumisen merkityksen esiin useilla yhteiskunnan sektoreilla. Kriittisen infrastruktuurin suojaamista vahvistetaan, energiahuoltovarmuutta parannetaan ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan kaikilla hallinnonaloilla.

Hallitusohjelman mukaan huoltovarmuus on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusta. Huoltovarmuuden näkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa kaikilla hallinnonaloilla.

Hallitusohjelman mukaan hallitus varmistaa riittävän huoltovarmuuden tason, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

”Hallitusohjelman kirjaukset ovat kokonaisuudessaan vahva tahdonilmaisu yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Tämä tarjoaa erittäin hyvät edellytykset vastata uuden turvallisuustilanteen tuomiin haasteisiin ja kehittää huoltovarmuutta systemaattisesti osana Suomen kokonaisturvallisuutta”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Hallitus varmistaa valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksellä, että huoltovarmuuden taso vastaa muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia. Päätöksen valmistelu aloitettiin jo edellisen hallituksen aikana ja sen on määrä valmistua alkuvuodesta 2024.

”Huoltovarmuuskeskus (HVK) on pitänyt esillä huoltovarmuuden rahoituspohjan uudistamisen merkitystä, sillä huoltovarmuusmaksun tuotto laskee jatkuvasti. Tästä ei ohjelmassa ole suoraa kirjausta, joten tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta varmistetaan käytännön tasolla huoltovarmuuden toteutuminen muuttuneessa toimintaympäristössä. Varautumisen tason vahvistaminen ja kriittisen infrastruktuurin tehostettu suojaaminen voivat toteutua vain, jos huoltovarmuuden rahoitusjärjestelmä uudistetaan”, Känkänen toteaa.

Hallitusohjelman mukaan huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelu tehdään tulevalla vaalikaudella.

Hybridiuhkiin varaudutaan

Suomi varautuu hybridiuhkiin ennakoivasti. Hallitus uudistaa kansallisen kyberturvalli­suusstrategian vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Kriittisen infrastruktuurin tietojen avoin jakaminen arvioidaan uudelleen huomioiden kansallinen turvallisuus. Tiedustelu- ja valmiuslainsäädäntö päivitetään mahdollistamaan hybridiuhkien tehokas torjunta.

Kyberturvallisuutta vahvistetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa huomioiden sen, että iso osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisessä omistuksessa.

Disinformaation synnyttämää yhteiskunnallista vahinkoa ennaltaehkäistäkseen hallitus päivittää strategisen viestinnän toimintamallin sekä vahvistaa ja huomioi informaatiopuolustuksen osana uudistettavaa kyberturvallisuusstrategiaa.

Terveydenhuollon varautumisen kehittäminen

Lääkkeiden velvoitevarastointilaki uudistetaan ja tehdään tarvittavat muut toimenpiteet lääkkeiden saatavuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Myös kotimaisen rokotetuotannon edistämistä luvataan selvittää. Huoltovarmuuskeskus kartoitti vuoden 2022 lopulla kotimaisen pandemiarokotetuotannon vaihtoehtoja. Tuolloin laaja työryhmä päätyi siihen, ettei omaa kansallista pandemiarokotetuotantoa ole kannattavaa rakentaa. Sen sijaan työryhmä suositti, että Suomi varautuu tulevaan pandemiaan tukemalla Euroopan unionin toimia rokotteiden hankinnassa.

Hallitusohjelma kiinnittää huomiota myös sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen vastata kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin riskeihin normaali- ja poikkeusoloissa. Näitä kehitetään vahvistamalla viiden yhteistyöalueen roolia. Vakiinnutetaan sote-valmiuskeskusten toiminta ja varmistetaan huoltovarmuuden huomiointi valmiussuunnittelussa ja hankinnoissa.

Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö tärkeää

Hallitus selvittää geopoliittisten riskien ja riippuvuuksien vaikutukset huoltovarmuuteen. Huoltovarmuutta vahvistetaan kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä EU:n ja Naton kautta sekä kahdenvälisesti eri valtioiden kanssa. Pohjoismaista valmius- ja huoltovarmuusyhteistyötä vahvistetaan. Tämä on tärkeä näkökulma, sillä yksi tärkeä huoltovarmuuden ulottuvuus on kyky ottaa vastaan kansainvälistä apua tarvittaessa.

Suomi elää maaseudusta ja metsästä

Hallitusohjelmassa todetaan, että syventyneen maatalouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita toimia ja pitkäjänteistä työtä. Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta, minkä tulee näkyä myös maataloustukien kohdentamisessa. Panostetaan valkuaisomavaraisuuteen lisäämällä valkuaiskasvien viljelyä, jotta huoltovarmuus ja ruokaturva paranevat ja lopputuotteen kotimaisuusaste nousee.

 

Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.  Hajautettu maatiloilla tapahtuva biokaasutuotanto parantaa huoltovarmuutta sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineiden osalta sekä parantaa lannan ravinteiden käyttökelpoisuutta ja omavaraisuutta.

Energiahuoltovarmuutta kotimaisten polttoaineiden kautta

Hallitus selkeyttää viranomaisten ja valtion erityistehtäväyhtiöiden vastuita huolehtia sähköjärjestelmän ja muiden yhteiskunnan avaintoimintojen toimitusvarmuudesta. Lisäksi sähköjärjestelmän toiminnan varmistamiseksi hallitus arvioi tarpeen Fingridin ja Huoltovarmuuskeskuksen reserviratkaisujen laajentamiseen.

Hallitus kiinnittää erityistä huomiota kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksiin ja Suomen energiahuoltovarmuuteen puhtaan energian siirtymän johdosta. Energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut. Polttoturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan HVK:n arvioiman tarpeen mukaisesti. Huoltovarmuutta parannetaan laajentamalla velvoitevarastointia puupolttoaineisiin ja täydentämällä puuterminaaliverkostoa. Lisäksi arvioidaan tarve polttoaineiden varmuusvarastoinnin määrän nostamiselle.

Hallitusohjelmassa on myös mm. seuraavia mainintoja, joilla on merkitystä huoltovarmuuden kannalta:

• Hallitus selvittää tarpeen ja mahdollisuudet uudistaa yleistä julkisten hankintojen sääntelyä EU-sääntelyn puitteissa siten, että huoltovarmuustarpeet tulevat riittävästi huomioiduiksi.
• Kansallisten hankintojen avulla vahvistetaan sotilaallista huoltovarmuutta. Hallituksen tavoitteena on erityisesti kasvattaa kotimaista ammustuotantoa.
• Huoltovarmuuden turvaamiseksi ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella on varmistettava, että kriittisten alojen osaamistarpeisiin vastataan riittävästi.
• Vahva teollisuuspolitiikka tukee koko yhteiskunnan resilienssiä ja huoltovarmuuden kehittymistä. Hallitus vahvistaa pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla Suomen ja Euroopan strategista kilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
• Liikenneverkkoa kehitetään huoltovarmuuden vahvistamiseksi ja väyläverkon investoinnit kohdistetaan huoltovarmuuden kannalta olennaisimpiin kohteisiin.

Tutustu hallitusohjelmaan tästä