Huoltovarmuuskeskukselle uusia tehtäviä kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn kasvattamisessa

Direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (CER-direktiivi) on tulossa osaksi Suomen lainsäädäntöä. Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esityksen direktiivin tuomisesta kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnos vaatii vielä tarkennuksia. CER-direktiivin toimeenpano tulee rakentaa osaksi nykyistä huoltovarmuusjärjestelmää, jotta Suomeen ei synny päällekkäisiä varautumisjärjestelmiä.

Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on toiminut yhtenä mallina CER-direktiiville ja vahvistuvalle EU:n yhteiselle varautumiselle. Jotta CER tuottaisi lisäarvoa Suomen varautumiselle, on sen toimeenpano kytkettävä tiiviisti osaksi nykyistä huoltovarmuusjärjestelmää. Huoltovarmuusjärjestelmä on merkittävästi laajempi kokonaisuus kuin CER-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat 11 sektoria.

Erityistä Suomen järjestelmässä on yksityisten yritysten ja viranomaisten yhteistyö, jota käytännössä tehdään Huoltovarmuusorganisaation kautta. Yhteistyö rakentuu pitkäaikaiselle, keskinäiselle luottamukselle. Huoltovarmuuskeskus (HVK) on yhdessä eri toimialojen kanssa tunnistanut kriittisiä kohteita ja varmistaa jo nyt yritysten ja muiden viranomaisten kanssa niiden suojaamisen. Suomalainen huoltovarmuustoiminta on viime vuosina ollut merkittävän kansainvälisen kiinnostuksen kohteena, ja lukuisien eri valtioiden edustajat ovat hakeneet mallia Suomen tavasta hoitaa yhteiskunnan varautumista kriisi- ja häiriötilanteisiin.

Suomen huoltovarmuus on nähtävä myös osana kansainvälistä resilienssityötä. Sekä EU:ssa että Natossa kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota siviiliyhteiskunnan kriisinsietokykyyn. HVK on tehnyt jo vuosia sitä resilienssityötä, jota EU nyt rakentaa CER-direktiivin kautta ja Nato osana yhteistä puolustussuunnittelua.

CER:n toimeenpano tarkoittaa kriittisiksi määriteltäville yrityksille uusia velvoitteita ja viranomaisille uusia tehtäviä. Lakiluonnoksessa pitäisi vahvistaa kriittisiksi määritettäville toimijoille osoitettavaa tukea näiden uusien velvoitteiden täyttämisessä. Suomen tulee nimetä kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä tukevat ja valvovat viranomaiset sekä kansallinen keskitetty yhteyspiste. Luonnoksessa HVK:lle osoitetaan kansallisen keskitetyn yhteyspisteen tehtäviä, mutta selkeä kirjaus nimeämisestä jää tekemättä. Vastuiden ja tehtävien selventämiseksi muotoilu kaipaa täten vielä tarkentamista.

Lakiluonnoksesta voi jättää näkemyksensä lausuntopalvelu.fi:ssä, tämän linkin kautta. Lausuntokierros päättyy 4.3.2024.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöhanke kriittisen infrastruktuurin tunnistaminen ja kriisinkestävyyden parantaminen –hankesivulle pääset tästä linkistä.

Itse CER-direktiivi (2022/2557) löytyy tästä linkistä EUR-Lex-sivustolta.

Huoltovarmuusneuvoston näkemys CER-direktiivin kansallisesta toimeenpanosta löytyy tästä linkistä.