Huoltovarmuuskeskus 30-vuotisseminaarissaan: siviiliyhteiskunnan varautumisen merkitys nostettava sotilaallisen maanpuolustuksen rinnalle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) korostaa siviiliyhteiskunnan toimintojen turvaamisen merkitystä sotilaallisen maanpuolustuksen rinnalla. Muuttunut maailmantilanne edellyttää HVK:n mielestä Suomelta uudenlaista varautumisen tasoa ja sen entistä vahvempaa resursointia. Asia oli esillä Huoltovarmuuskeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä. HVK selvittää myös varastointiyhteistyötä Ruotsin kanssa.

HVK:n perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta 1.1.2023. Huoltovarmuuden historia Suomessa on tätäkin pidempi ja huoltovarmuutta on pidetty yllä myös silloin, kun moni maa on ajanut alas omaa varautumistaan.

Helsingissä 19.1. pidettävässä juhlaseminaarissa pääteemana on muuttuneen maailmantilanteen vaikutus Suomen huoltovarmuudelle ja varautumiselle. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen painottaa, että kokonaisturvallisuus ja -maanpuolustus edellyttävät siviiliyhteiskunnan toimintojen tehokasta turvaamista, pelkkä sotilaallinen suorituskyky ei riitä. Ukrainan tilanne osoittaa tämän käytännössä.

”Uusien uhkien keskellä onkin perusteltua tehdä vertailua sotilaallisen maanpuolustuksen järjestämiseen ja sen resursointiin. Olisi luontevaa, että huoltovarmuus nähtäisiin entistä vahvemmin sotilaallisen maanpuolustuksen vastinparina siviiliyhteiskunnassa”, Känkänen toteaa.

Huoltovarmuuden toimintaympäristö on kokenut valtavan muutoksen viime vuosina, mikä vaatii huoltovarmuuden ammattilaisilta ja päättäjiltä toisaalta pitkäjänteistä viisautta, toisaalta nopeaa reagointia. Vain siten voidaan yhdessä huolehtia siitä, että myös kriisitilanteissa yhteiskunta toimii ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä.

Yhteisvarastointia Ruotsin kanssa selvitetään

”Nykyisessä globaalissa ympäristössä valtioiden on mahdotonta selvitä täysin omillaan. Tästäkin Ukraina antaa meille esimerkin: sen kyky pitää yllä kriittistä infrastuktuuriaan sodan olosuhteissa, perustuu pitkälti sen kykyyn tehdä yhteistyöstä ja vastaanottaa apua muilta mailta. Tätä taitoa on pidettävä yllä myös Suomessa”, Känkänen sanoo.

Yhtenä konkreettisena toimena Huoltovarmuuskeskus selvittää Ruotsin varautumisesta vastaavan viranomaisen, Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto MSB:n (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) kanssa mahdollisuutta yhteisvarastointiin. Selvityksen on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Tätä Suomen ja Ruotsin yhteishanketta myös MSB:n pääjohtaja Charlotte Petri Gornitzka pitää esillä omassa seminaaripuheenvuorossaan. Johtaja Sarah Tarry Naton päämajasta käsittelee puheessaan Naton siviilikriisinhallinnan ja resilienssityön kehitystä ja Suomen roolia tässä työssä.

HVK:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa käydään myös viiden suurimman puolueen paneelikeskustelu siitä, millaista varautumista muuttuneessa maailmassa tarvitaan. Elinkeinoelämän merkityksestä huoltovarmuuden takaajana puhuu EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Tilaisuuden avaa työministeri Tuula Haatainen.

Huoltovarmuuskeskuksen tunnus ja ilme uudistuu

HVK ottaa käyttöön uuden visuaalinen ilmeen ja tunnuksen. Uusi organisaatiotunnus kuvaa Huoltovarmuuskeskuksen missiota pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä myös kriisi- ja häiriötilanteissa. Uusissa väreissä nähdään vihreän ja violetin sävyjä.

Aiempi sinisävyinen ilme ja tunnus ovat palvelleet hyvin kymmenen vuoden ajan. Huoltovarmuuskeskus on viime vuosina kehittänyt vahvasti omaa toimintaansa. On luonnollista, että muutos näkyy visuaalisesti myös ulospäin. Myös Huoltovarmuusorganisaatioon (HVO) kuuluvien poolien tunnukset seuraavat samaa, uudistunutta ilmettä.

Lue toimitusjohtaja Janne Känkäsen pitämä puhe Huoltovarmuuskeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa