HVK:n Janne Känkänen: Ukrainan sodan mahdolliset vaikutukset Suomen huoltovarmuudelle hallittavissa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt koko Euroopan tasapainoa. Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa, mutta sodan välilliset ja heijastevaikutukset tuntuvat monella tavalla myös meillä.

− Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja markkinareaktiot sekä niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat meilläkin tarvetta sopeutua ja näin on jo tehty ja tehdään koko ajan. Huoltovarmuusvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi erilaisten raaka-aineiden ja -materiaalien saatavuuden muutoksista, toimitusketjujen häiriöistä sekä digitaalisten palvelujen häiriöistä, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Huoltovarmuus, yhteiskunnan eri tahojen hyvä varautuminen ja kriisinsietokyky ovat nyt tarpeen. Tässä Suomella on laajaa osaamista sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän toimijoilla.

Suomen yleinen varautumisen taso on hyvä

Varautumisemme pohjautuu seuraaviin kulmakiviin:

1. Materiaalisen varautumisen velvoitteisiin ja käytänteisiin (velvoite-, turva- ja varmuusvarastot), jolla ostetaan häiriötilanteissa aikaa sopeutua. Esimerkiksi Suomessa varastoidaan 5 kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita ja viljaa vähintään 6 kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Täydennämme varastoja tilanteen mukaan. Lääkkeiden tuontiin ja valmistukseen liittyy 3−10 kuukauden varastointivelvoite, joka koskee näitä toimijoita.

2. Kriittisten toimijoiden/infrastruktuurin kyvykkyyteen sietää ja torjua häiriöitä. Tätä kykyä pitävät yllä muun muassa yhteiset harjoitukset erilaisten tilanteiden varalle, selkeät varautumiskäytännöt ja suunnitelmallinen jatkuvuuden hallinta.

3. Huoltovarmuusrahastoon, jossa ovat mukana varmuusvarastoidut materiaalit ja kassavarat, joiden avulla voidaan tarvittaessa nopeastikin reagoida erilaisiin tarpeisiin.

Huoltovarmuus on yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Esimerkiksi sitä että, vettä ja sähköä on käytettävissä, kaupoissa on ruokaa ja tietoliikenneyhteydet toimivat. Kriisi- ja häiriötilanteita ei pystytä aina estämään, mutta niitä voidaan rajata ja vahinkoja korjata.

− Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavaa laatua olevalla tavalla. Kun akuutti kriisi on vähän asettunut ja eduskunta saa syksyllä huoltovarmuusselonteon käsiteltäväkseen, on syytä käydä keskustelu siitä, mille tasolle haluamme Suomen varautumisen asettaa muuttuneessa tilanteessa, toteaa Känkänen.

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön järjestämän tiedotustilaisuuden tallenne on katsottavissa valtioneuvoston YouTube-kanavalta. Tilaisuudessa oli paikalla Janne Känkäsen lisäksi kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen liikenne- ja viestintäministeriöstä.