Kriisitilanteessa suomalaiset tukeutuvat ohjeisiin, tietoon ja läheisten tukeen

Selkeät toimintaohjeet, luotettava tieto ja läheisten tuki auttaisivat suomalaisten enemmistöä jaksamaan henkisesti kriisitilanteessa.  Alle puolet väestöstä kuitenkaan tietää, kuinka toimia tietoverkkojen ja yhteyksien kaatuessa, todetaan Huoltovarmuuskeskuksen kyselytutkimuksessa.

Huoltovarmuuskeskus selvitti kansalaisten näkemyksiä huoltovarmuudesta, varautumisesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Tulokset perustuvat lokakuussa 2025 kerättyyn, suomalaista aikuisväestöä edustavaan kyselyaineistoon (N=1011). Kyselyn toteutti E2 Tutkimus.

Kriisitilanteen tärkeysjärjestys on selvä

Kriisitilanteessa suomalaiset pitävät huoltovarmuuden kannalta tärkeimpänä ruuan ja juomaveden saatavuutta (93 %), sähkön ja energian saatavuutta (86 %), lääkkeitä ja terveydenhuollon tarvikkeita (79 %) sekä turvallisuuden ja järjestyksen turvaamista (77 %). Nämä ovat tärkeitä kaikille suomalaisille taustasta riippumatta.

Valtaosa suomalaisista (72 %) ajattelee, että selkeät toimintaohjeet auttaisivat heitä jaksamaan, jos he joutuisivat kriisitilanteeseen. Myös luotettava tieto olisi enemmistölle (62 %) tällaisessa tilanteessa henkinen voimavara.  Yli puolet suomalaisista ajattelee myös, että perheen ja läheisten tuki (58 %) sekä luottamus viranomaisiin ja auktoriteetteihin (53 %) auttaisivat heitä jaksamaan kriisissä. Jaksamista edistäisivät myös oma varautuminen ja henkinen vahvuus sekä fyysinen toimintakyky.

Viranomaisten tietoon luotettaisiin kriisitilanteessa

Tietoa ja toimintaohjeita etsittäisiin ensisijaisesti viranomaisten verkkosivuilta, perinteisestä mediasta ja nettihaulla.  Alle 30-vuotiaat aikuiset etsisivät huomattavasti muita useammin tietoa ja ohjeita läheisiltä ja sosiaalisesta mediasta.

Kaksi kolmasosaa aikuisväestöstä arvioi tietävänsä, miten toimia sähkökatkosten, elintarvikkeiden saatavuusongelmien ja lämmönjakelun häiriötilanteissa. Muut poikkeustilanteet ovat heikommin tunnettuja. Alle puolet väestöstä tietää, kuinka toimia tietoverkkojen ja yhteyksien kaatuessa. Miehistä noin puolet tietää, miten toimia sotilaallisen hyökkäyksen sattuessa, naisista viidesosa.

Suurin osa on kuullut huoltovarmuudesta

Valtaosa suomalaisista (89 %) kokee, että yksittäisten kotitalouksien varautuminen, kuten kotivaran hankkiminen, on tärkeä osa huoltovarmuutta.  Kuitenkin käytännössä vain noin puolet kotitalouksista on erittäin tai melko hyvin varautunut poikkeustilanteisiin. Taloudelliset syyt, tiedon puute, vähäinen säilytystila ja epäselvät ohjeet vaikeuttavat varautumista.

Suurin osa suomalaisista on kuullut huoltovarmuuden käsitteestä, mutta sen sisältö tunnetaan heikommin. Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta toimii ja ihmisten arki jatkuu mahdollisimman häiriöttä kaikissa oloissa. Huoltovarmuuskeskus edistää viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten varautumista poikkeustilanteisiin.

Vastaajista 62 % tuntee Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa vähän tai jonkin verran.  Luottamus Huoltovarmuuskeskukseen kriisitilanteiden hoidossa on melko korkealla tasolla.  Suomalaiset luottavat kriisitilanteiden hoitamisessa eniten turvallisuusviranomaisiin, joiden joukossa HVK on viidentenä.

Kooste_Suomalaisten näkemykset huoltovarmuudesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta -raportti

Kuva: Colourbox