RESPA 22 paransi toimintavalmiutta sähkönjakelun häiriötilanteissa pääkaupunkiseudulla

Toimintatavat sähköjakelun häiriötilanteessa ovat pääkaupunkiseudulla nyt tuoreessa muistissa 28.–29.9.2022 järjestetyn RESPA 22 -harjoituksen ansiosta. Laajassa harjoituksessa pääkaupunkiseudun sähköyhtiöt, kunnat ja viranomaiset harjoittelivat toimintaa ja yhteistyötä laajassa sähkönjakelun häiriötilanteessa.

Harjoituksessa kuvitteellinen laaja-alainen sekä pitkäkestoinen kanta- ja jakeluverkkojen sähkönjakelun häiriö lamautti pitkäksi aikaa yhteiskunnan perustoiminnot, mikä vaikeutti elämää pääkaupunkiseudulla Helen Sähköverkko Oy:n, Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n ja Caruna Oy:n jakelualueilla. Harjoituksen 470 osallistujaa pyrkivät parhaansa mukaan ratkaisemaan tilanteen ja saamaan yhteiskunnan rattaat taas pyörimään.

– Avainasemassa tällaisen yhteiskunnan toimintoja lamauttavan kriisin ratkaisemisessa ovat eri tahojen yhteistyö, toimiva tekniikkaa ja viestintä. Harjoituksen avulla onnistuttiin parantamaan eri tahojen yhteistyötä ja toimintakykyä sähkönjakelun vaikeassa häiriötilanteessa. Tämä näkyi muun muassa toimintamallien jalostumisena sekä olemassa olevien teknologioiden ja erilaisten it-järjestelmien hyödyntämisenä tilannekuvan jakamisessa, viestinnässä sekä johtamisessa, sanoo harjoituksen ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Pahkin kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

Harjoituksen aikana tilannekuva- ja yhteydenpitovälineiden käyttö oli sujuvaa. Harjoittelijat osasivat seurata toistensa viestintää ja välittää tietoa omissa viestintäkanavissaan. Myös tekninen viestintävalmius kriittisen infrastruktuuritoimijoiden yhteisissä viestintä- ja tilannekuvajärjestelmissä näyttää parantuneen.

– Harjoituksen aikana vahvistui hyvän suunnittelun merkitys varautumisessa. Uhkatilanteessa toimimista helpottaa, kun toimintatavat on sovittu ja esimerkiksi kriittisten sähkönkäyttökohteiden priorisointi on mietitty ennakkoon. Harjoituksessa yhteistyö eri sidosryhmien suuntaan jalostui toimiviksi käytännöiksi, ja varmistettujen tiedonvaihtojärjestelmien Krivatin ja Virven käyttö toimi, kertaa kokemuksistaan harjoitukseen osallistunut sähköverkon käytönjohtaja Jarmo Ström Caruna Oy:stä.

Yhteiset viestijärjestelmät helpottavat tilannekuvan jakamista

Hyvän valmiuden ylläpitämiseksi viestintäyhteistyötä on harjoiteltava säännöllisesti ja järjestelmiä on edelleen kehitettävä, painottaa Pahkin. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla kriittisen infrastruktuurin toimijoilla on käytössä yhteensopivat viestintä- ja tilannekuvajärjestelmät. Energia-alalla tällaisia ovat erityisesti KoVa-VoIP järjestelmä (Korkean Varautumisen -järjestelmä, Voice-over-Internet-Protocol) sekä Krivat-järjestelmä (kriittisten valvomoiden yhteydenpito- ja tilannekuvajärjestelmä).

– Osapuolina tällaisessa laajassa kriisissä ovat niin erilaiset viranomaistahot, sähköalan toimijat kuin muu elinkeinoelämä, ja yhteinen tilannekuva pitää saada muodostettua ja jaettua nopeasti. On kriittistä, että kaikki ottavat käyttöön yhteiset järjestelmät ja että tiedonvaihdossa ja tilannekuvassa käytettävät yhteneväiset terminologiat ja sisällöt on sovittu ennalta, Pahkin sanoo.

RESPA 22 oli viimeinen osa eri puolilla Suomea järjestettyjen JÄÄTYVÄ-harjoitusten sarjaa. Sarja alkoi 2017 Kuopion alueella, ja harjoituksia on pidetty myös Lappeenrannassa, Turussa, Oulussa ja Seinäjoella. Harjoitukseen ja sen valmisteluihin osallistui lähes 500 henkilöä huoltovarmuuskriittisistä organisaatioista. Kaikkiaan harjoitussarjaan on osallistunut lähes 3 000 henkilöä.

RESPA 22 -harjoituksen järjesti Huoltovarmuusorganisaation Sähköpooli yhteistyössä Huoltovar-muuskeskuksen kanssa. Harjoitukseen osallistuivat kutsuttuina yhteistyökumppaneina kanta-verkkoyhtiö Fingrid Oyj, Helen Sähköverkko Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Caruna Oy, Hel-singin, Espoo ja Vantaan kaupungit, alueen pelastuslaitokset, valtioneuvoston kanslia, Yle sekä alueen muita viranomaisia ja yrityksiä kuten teleyhtiöitä.

Huoltovarmuusorganisaatio on verkosto, joka työskentelee yhdessä Suomen toimintakyvyn ja sen edellyttämän huoltovarmuuden hyväksi. Siihen kuuluvat Huoltovarmuuskeskus ja sen hallitus, huoltovarmuusneuvosto sekä eri toimialojen sektorit ja poolit. Lisäksi yhteistyötä tehdään alueellisten toimijoiden, kuten aluehallintovirastojen, kuntien ja kaupunkien sekä useiden alueellisten toimikuntien kanssa. Sähköpooli on yksi Huoltovarmuusorganisaatio neljästä energia-alan poolista. Sen tehtävän on edistää ja koordinoida voimahuollon eli sähkön tuotannon, siirron sekä jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua.