Selvitys: Keskustelu EU:n huoltovarmuudesta on Suomelle näytön paikka

EU on viime vuosina alkanut kiinnittää kasvavissa määrin huomiota huoltovarmuuskysymyksiin. Suomen tulisi hyödyntää aukeavat mahdollisuudet edistää huoltovarmuusajattelua EU-tasolla. Tämä tukisi kansallista varautumista, arvioidaan Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa selvityksessä.

Suomen – toisin kuin monen muun EU-maan – kansallisessa politiikassa huoltovarmuus on ollut keskeisessä osassa jo vuosikymmenten ajan. Huoltovarmuusmallimme on esimerkki siitä, että tietty määrä omavaraisuutta ei sulje pois vahvaa sitoutumista avoimiin markkinoihin, arvioi selvityksen laatija tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmasta.

”Meidän tulisi ottaa EU:ssa proaktiivinen rooli huoltovarmuuskysymyksiin liittyvissä päätöksentekoprosesseissa,” hän toteaa.

Julkaisussa Iso-Markku analysoi EU:n huoltovarmuusajattelun uutta suuntaa ja tarkastelee sen synnyttämiä poliittisia aloitteita. Käänne EU:n ajattelussa näkyy muun muassa Euroopan komission viimeaikaisessa työssä liittyen Euroopan terveysunioniin, kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen, kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyyn sekä kyberturvallisuuteen.

EU:n pyrkimykset huoltovarmuuden alueella eroavat laajuudeltaan, luonteeltaan ja fokukseltaan suomalaisesta huoltovarmuusmallista. Lisäksi EU:n lähestymistapa huoltovarmuuteen säilyy todennäköisimmin pirstaloituneena, mikä heijastelee unionin vaihtelevaa toimivaltaa sekä jäsenvaltioiden eriäviä näkemyksiä ja niiden ainaisia huolia kansallisen itsemääräämisoikeuden säilymisestä. Tästä huolimatta Suomen tulisi hyödyntää aukeavat mahdollisuudet edistää huoltovarmuusajattelua EU-tasolla, selvityksessä arvioidaan.

”On sekä Suomen että koko EU:n kriisisietokyvyn kannalta erittäin positiivista, että huoltovarmuusasioihin kiinnitetään enemmän ja kokonaisvaltaisemmin huomiota EU:n tasolla. Vaikka lähestymistavoissa ja määritelmissä on edelleen eroavaisuuksia, tämä antaa edellytyksiä yhteistyön syventämiselle sekä EU-tasolla ja EU:n jäsenmaiden kesken, että myös EU:n ja Naton välillä”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen Suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Axel Hagelstam.

Selvitys on osa Ulkopoliittisen instituutin ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyötä.

Tutustu julkaisuun Ulkopoliittisen instituutin verkkosivuilla