Tutkimus: Ilmastoriskit voivat moninkertaistaa Suomen huoltovarmuushäiriöt

Ilmastonmuutos uhkaa Suomen huoltovarmuutta lisäämällä samanaikaisten kriisien ja häiriötilanteiden todennäköisyyttä. Ilmastoriskeihin on varauduttava osana geopoliittisia kriisejä ja turvallisuuspolitiikkaa, todetaan Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) raportissa.

”Ilmastoriskeihin ei voida suhtautua jonakin, johon voidaan palata sitten, kun sotilaalliset kriisit ovat ohi”, sanoo tutkimushanketta vetänyt UPIn johtava tutkija Emma Hakala.

Esimerkiksi äärisäät voivat häiritä huoltovarmuuden kannalta olennaista tuotantoa, kuljetuksia ja kriittisten raaka-aineiden saatavuutta samalla, kun sodat ja kauppakiistat vaikeuttavat samojen toimitusketjujen toimintaa.

”Tänä vuonna helle aiheutti Euroopassa merkittäviä ongelmia, ja vaikutukset heijastuvat nopeasti myös Suomeen”, Hakala huomauttaa.

Samat ongelmat toistuvat eri aloilla

Tutkimuksessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia lääkehuoltoon, kriittisiin raaka-aineisiin, lannoitteisiin ja sähköistyvään energiajärjestelmään. Kaikilla aloilla toistuivat samat ongelmat. Tuotanto on keskittynyt harvoihin maihin, ja se on riippuvaista yksittäisistä toimittajista.

”Esimerkiksi lääkkeiden tuotanto on keskittynyt Kiinaan ja Intiaan. Samalla kun pandemiat, konfliktit ja sään ääri-ilmiöt kasvattavat lääkkeiden kysyntää, ilmastonmuutos heikentää tuotanto-olosuhteita ja häiritsee satamia, rautatieyhteyksiä ja kylmäketjuja”, sanoo UPIn tutkijatohtori Helmi Räisänen, yksi raportin kirjoittajista.

Samankaltaiset riippuvuudet koskevat myös energiasiirtymän kannalta kriittisiä raaka-aineita, joiden riittävyydestä voi lähitulevaisuudessa tulla pullonkaula.

”Pulaa voi tulla esimerkiksi litiumista, kuparista, koboltista, nikkelistä ja grafiitista. Niiden tuotanto vaatii aiempaa enemmän energiaa ja aiheuttaa enemmän ympäristöhaittoja, koska parhaat mineraaliesiintymät on jo käytetty”, Räisänen arvioi.

Huoltovarmuus tarvitsee uudenlaista tilannekuvaa

Hakalan mukaan Suomesta puuttuu yhteinen tilannekuva siitä, miten ilmastonmuutos, energiasiirtymä ja geopoliittiset kriisit yhdessä vaikuttavat huoltovarmuuteen.

Raportin mukaan ilmastoriskit pitää tuoda nykyistä vahvemmin huoltovarmuuden ennakointiin, harjoituksiin ja skenaariotyöhön. Lisäksi vihreän siirtymän kriittisistä raaka-ainetarpeista tarvitaan parempi kokonaiskuva.

”Varautumisessa ei riitä enää ajatus, että yksittäinen häiriö kestetään ja sen jälkeen palataan entiseen. Tulevaisuudessa häiriöt voivat toistua, kasautua ja joidenkin resurssien saatavuus muuttua pysyvästi”, Hakala arvioi.

Pitkän aikavälin huoltovarmuutta voidaan raportin mukaan vahvistaa vähentämällä materiaali- ja tuontiriippuvuutta.

”Kiertotalous ja materiaalitehokkuus pienentävät samalla ilmasto- ja geopoliittisia riskejä”, Hakala sanoo.

Ilmastonmuutos muuttaa huoltovarmuuden toimintaympäristöä

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan raportti tukee tarvetta ottaa ilmastoriskit nykyistä vahvemmin mukaan huoltovarmuustyöhön.

”Kyse ei ole ainoastaan ympäristömuutoksesta, vaan yhteiskunnan toimintakykyyn, taloudelliseen turvallisuuteen ja kansalliseen huoltovarmuuteen vaikuttavasta kehityksestä. Mitä paremmin ymmärrämme eri riskien yhteisvaikutukset, sitä paremmin pystymme varautumaan siihen, miten ilmastonmuutos muuttaa huoltovarmuuden toimintaympäristöä”, sanoo johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula Huoltovarmuuskeskukselta.

”Varautumisessa on tarkasteltava samanaikaisesti sekä suoraan Suomeen kohdistuvia ilmastoriskejä että globaalien riippuvuuksien kautta välittyviä vaikutuksia”, Tourula sanoo.

Raportti on osa Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus -hanketta. Hankkeessa selvitettiin ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen sekä keinoja niihin varautumiseksi. Hankkeen päärahoittajana toimi Huoltovarmuuskeskus.

Kuva: Colourbox