Uusi laki tukee huoltovarmuuden vahvistamista ja rahoituspohjaa – Huoltovarmuuskeskuksesta virasto 1.4.

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta tuli voimaan 1.4.2026. Lain myötä Huoltovarmuuskeskus (HVK) muuttui valtion laitoksesta virastoksi. Huoltovarmuuden rahoitus vahvistuu.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät tavarat, materiaalit, palvelut ja kriittinen infrastruktuuri pystytään turvaamaan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä varautumaan niihin etukäteen.

Huoltovarmuuskeskus muuttui lain voimaantulo myötä valtion laitoksesta virastoksi, mikä selkeyttää HVK:n oikeudellista asemaa julkisena viranomaisena. Muutos vastaa HVK:n nykyisiä tehtäviä, joihin kuuluu myös merkittävää julkisen vallan käyttöä. Samalla HVK:n henkilöstö siirtyi virkasuhteiseksi.

Tehtäviä selkiytetty, rahoitusmalli uudistuu

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on uuden lain mukaan tukea viranomaisia, elinkeinoelämää ja järjestöjä huoltovarmuuden ylläpidossa ja kehittämisessä sekä suunnitella ja toteuttaa huoltovarmuutta turvaavia varautumistoimenpiteitä normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta ja niiden aikana.

Monia näistä tehtävistä Huoltovarmuuskeskus on toteuttanut jo aiemmin, mutta nyt ne on määritelty aiempaa täsmällisemmin, ja säännöksiä on laajennettu vastaamaan turvallisuusympäristössä tapahtuneita muutoksia ja nykyaikaisen varautumisen vaatimuksia.

HVK:n toimintamenot rahoitetaan jatkossa valtion talousarviosta.

Huoltovarmuusrahasto säilyy, ja sieltä rahoitetaan edelleen huoltovarmuuden operatiiviset toimenpiteet. Rahastoon tuloutettavan huoltovarmuusmaksun kertymän perustetta muutetaan. Tähän saakka maksut on kerätty pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Jatkossa huoltovarmuusmaksu kertyy pääosin sähkön kulutuksesta, ja maksua korotetaan. Tällä turvataan huoltovarmuuden rahoituksen taso paremmin turvallisuustilanteen vaatimuksia vastaavaksi.

Julkis-yksityinen yhteistyö edelleen huoltovarmuustyön perusta

Myös uudessa lainsäädännössä huoltovarmuustyön perusta on viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyö, jonka rakenteista säädetään nyt aiempaa selkeämmin.

Yhteistyöeliminä toimivat jatkossakin Huoltovarmuusneuvosto sekä Huoltovarmuuskeskuksen ohjaamat toimialakohtaiset sektorit, poolit, ja toimikunnat. Sektorit seuraavat ja arvioivat huoltovarmuuden ja varautumisen tilaa toimialallaan. Poolit ja toimikunnat edistävät huoltovarmuutta, varautumista ja jatkuvuudenhallintaa oman toimialansa viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen verkostossa. Poolit ja toimikunnat myös tukevat Huoltovarmuuskeskusta huoltovarmuuden tilannekuvan tuottamisessa.

Jokainen ministeriö vastaa huoltovarmuudesta omalla toimialallaan. Huoltovarmuuden kehittämisen yhteensovittaminen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa jatkossakin Huoltovarmuuskeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta. Lisäksi perustetaan poikkihallinnollinen ohjausryhmä, jonka kautta muut ministeriöt osallistuvat huoltovarmuuden strategiseen ohjaamiseen.

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2026/107