Varautumistaidot helpottavat elämää häiriötilanteessa

Suomessa vietetään valtakunnallista Varautumispäivää lauantaina 7.2. Hyvä varautuminen edellyttää varautumistaitojen osaamista ja harjoittelua. Varautumistaidot koskevat muun muassa lämpimänä pysymistä ja ruoanlaittoa sähkökatkossa, luotettavan tiedon hakemista ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista. Varautumistaidoista suomalaisilla on haasteita ensiaputaidoissa ja sisälle suojautumisen osaamisessa SPEKin tutkimuksen mukaan.

Noin joka kuudennella on haasteita sisälle suojautumisen osaamisessa sekä ensiaputaidoissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEKin) tutkimuksen mukaan.

Noin 60 prosenttia suomalaisista on tehnyt ruokaa ilman sähköä viimeisen kolmen vuoden aikana, ja vajaa kolmannes on etsinyt tietoa netin ollessa alhaalla. Vajaa kymmenes kokee haasteita henkisen kriisinkestävyyden säilyttämisestä kriisitilanteissa.

– Varautuminen on myös taitoa, ja näitä taitoja kannattaa harjoitella niin sanotun hyvän sään aikaan. Myös henkistä kriisinkestävyyttä voi vahvistaa pitämällä huolta omasta jaksamisesta, toimintakyvystä ja sosiaalisista suhteista, SPEKin johtaja Mika Gröndahl kertoo.

Varautumistaidot ovat 7.2. vietettävän valtakunnallisen Varautumispäivän teemana.

– Häiriötilanteet voivat haastaa normaalia arkea monella tapaa. Siksi kannattaa myös omia taitoja kehittää monipuolisesti, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Roope Siirtola.

Varautumispäivä toteutetaan yhteistyössä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Päivää koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), ja sen rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Sisälle suojautuminen on suomalaisille haaste

Suomalaisilla on hallussa monia arkisiakin varautumistaitoja. Monet harrastavat mökkeilyä ja luonnossa liikkumista, joissa opituista taidoista kuten retkikeittimen käytöstä on hyötyä esimerkiksi sähkökatkoissa. Kaikki varautumistaidot eivät kuitenkaan ole tuttuja.

– Kaikilla ei ole käsitystä siitä, mitä sisälle suojautuminen tarkoittaa. Se on keino suojautua savulta, myrkyllisiltä kaasuilta ja säteilyltä. Näistä ulkona oleva iso tulipalo on se tavallisin tilanne, Gröndahl toteaa.

Vaarallinen savu, kaasu tai säteily leviää ulkona melko nopeasti. Joka kuudes ei osaa sulkea asunnon ilmanvaihtoa ja kaikissa taloissa asukkailla ei ole edes mahdollisuutta siihen.

– On tärkeää, että jokainen osaisi pysäyttää koneellisen ilmanvaihdon niin kotona kuin työpaikallakin. Huolto ei ehdi riittävän nopeasti paikalle joka taloon sitä sulkemaan, jos tilanne on päällä, Gröndahl painottaa.

Siksi talossa asuvien tai toimivien pitäisi pystyä pysäyttämään koneellinen ilmanvaihto, jos viranomainen antaa kehotuksen suojautua sisälle. Sen lisäksi on tärkeää sulkea ovet, ikkunat ja tuuletusaukot ja tiivistää raot teipillä.

Joka kuudes ei osaa ensiapua – kaupunkilaiset korostuvat ensiaputaidottomissa

SPEKin varautumista käsittelevän tutkimuksen mukaan ensiaputaidoissa on suomalaisilla parannettavaa. Noin joka kuudes ei usko osaavansa ensiapua. Yli 75 prosenttia vastaajista, jotka eivät osaa ensiaputaitoja, asuu kaupunkialueella.

Ensiaputaidot ovat paremmin hallussa vastaajilla, jotka osallistuvat SPR:n, MPK:n, vapaaehtoisen palokunnan tai muun varautumiseen liittyvän järjestön toimintaan.

– Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on tutkitusti positiivisessa yhteydessä ihmisen varautumiseen. Järjestöissä oppii monia taitoja, joista on hyötyä myös häiriötilanteissa ja kriiseissä, Gröndahl sanoo.

Taitoja oppiakseen voi osallistua myös kertaluontoisesti kursseille. Monet varautumistaitoihin liittyvät kurssit ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan.

Tärkeitä varautumistaitoja ovat muun muassa:

• Kotivaran koostaminen
• Ruoan valmistaminen ilman sähköä
• Lämpimänä pysyminen sähkökatkossa
• Hygieniasta huolehtiminen ilman juoksevaa vettä
• Ensiavun antaminen
• Alkusammutustaidot
• Toiminta yleisen vaaramerkin aikana ja sisälle suojautuminen
• Helteessä toimiminen
• Luotettavan tiedon hakeminen
• Henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen
• Avun antaminen ja vastaanottaminen häiriötilanteessa

Varautumispäivää vietetään 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi. SPEK koordinoi kansallista 72 tuntia -varautumissuositusta, jota rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Helsingin Narinkkatorilla järjestetään varautumistaitoja esittelevä Varautumispäivän tapahtuma lauantaina 7.2. kello 12.00–15.00.