Venäjän tullimaksujen korotuksilla ei merkittäviä vaikutuksia huoltovarmuuteen Suomessa

Huoltovarmuuskeskuksen tämänhetkisen arvion mukaan Venäjän rahtiliikenteeseen kohdistamien uusien tullimaksujen korotusten huoltovarmuusvaikutukset ovat lieviä ja hallittavissa.

Suomalaisyritysten viime vuosina tekemä toimitusketjujen uudelleenjärjestely sekä Suomen huoltovarmuusjärjestelmä ja siihen liittyvä yhteinen ennakointi pienentävät vaikutuksia.

Venäjä korotti Suomeen tulevien rautatiekuljetusten tullimaksuja kahdeksankertaisiksi heinäkuun alusta alkaen. Jo tähän asti Venäjän ja Suomen väliset rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina lukuun ottamatta Vainikkalan raja-asemaa, jonka kautta on kulkenut rautateitse rahtia, kuten lannoitteita ja niiden raaka-ainetta ammoniakkia, Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Nykyisessä turvallisuusympäristössä on tärkeää vähentää edelleen riippuvuuksia yksittäisistä toimittajamaista.

Suomen huoltovarmuuden kannalta viime vuosina on korostunut tarve vahvistaa kotimaista ja EU-pohjaista omavaraisuutta kriittisissä tuotantopanostuksissa, kuten lannoitteissa ja niiden raaka-aineissa. Tilanne osoittaa myös tarpeen toimintaympäristön yhteiselle seuraamiselle sekä valtion varmuusvarastojen ja yritysten puskurivarastojen ylläpidolle.

Huoltovarmuuskeskus kokosi yhteen eri toimialoille ennakoitavissa olevia vaikutuksia.

Maataloudessa lannoitteita riittävästi kuluvalle kasvukaudelle

Tullipäätös voi osaltaan vaikuttaa maatalouden tarvitsemien lannoitteiden sekä niiden raaka-aineiden hintatasoon. Käynnissä olevan kasvukauden lannoitteet on huoltovarmuuden näkökulmasta Suomessa turvattu.

Valtaosa Suomessa käytetyistä lannoitteista on kotimaista alkuperää. Venäläisten lannoitteiden osuus Suomen markkinoista on ollut noin 10–15 prosenttia viime vuosina. Lisäksi Venäjältä on tuotu vähenevässä määrin ammoniakkia kotimaisen lannoiteteollisuuden käyttöön.

Tullikorotusten myötä venäläisten lannoitteiden tuonti Suomeen sekä niiden kauttakulku Suomen kautta vähenevät todennäköisesti merkittävästi, koska tuonnin taloudellinen kannattavuus heikkenee. Korvaavaa tarjontaa on saatavilla, mutta kuljetuskustannusten kasvu sekä kilpailun väheneminen voivat nostaa lannoitteiden hintoja.

Huoltovarmuuden näkökulmasta tilanne jatkuu kuitenkin toistaiseksi vakaana kuluvalla kasvukaudella.

Nykyisen näkymän perusteella myös kasvukaudelle 2027 arvioidaan olevan saatavilla riittävästi lannoitteita, vaikka hankintalähteet voivat osin muuttua. Kustannustason mahdollinen nousu on kuitenkin yksi huomioitava tekijä, sillä kansainväliseen markkinatilanteeseen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä.

Logistiikka-ala sopeutunut jo aiemmin

Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne on jo aiempien pakotteiden, vastapakotteiden sekä rajaliikenteen rajoitusten seurauksena supistunut huomattavasti viime vuosina.

Suomessa kuljetusalan toimijat ovat sopeutuneet tilanteeseen ja siirtäneet kuljetuksia satamien, meriliikenteen ja muiden EU-reittien varaan. Tullimaksujen vaikutukset kansalliseen huoltovarmuuteen ovat siksi nykytilanteessa vähäiset.

Venäjältä tulleiden kuljetusten parissa työskennelleet logistiikka- ja satamayhtiöt saattavat kuitenkin menettää osan liiketoiminnastaan tuontikuljetusten tyrehtyessä.

Ei vaikutuksia sähkön saatavuuteen tai teollisuuden energiaan

Energiahuollolle ei ole näköpiirissä merkittäviä vaikutuksia. Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomen tarvetta venäläiselle fossiiliselle energialle on vähennetty viime vuosina erittäin voimakkaasti. Maakaasun, kivihiilen, öljytuotteiden ja sähkön tuonti Venäjältä on joko päättynyt tai korvattu muilla lähteillä.

Huoltovarmuuskeskus arvioi, että uusilla toimilla ei ole vaikutusta sähkön saatavuuteen, kaukolämmön tuotantoon tai teollisuuden energiantarjontaan.

Venäläinen nikkeli korvattavissa metallinjalostuksessa

Venäläinen nikkeli on ollut harvoja yhä Suomeen tuotuja venäläisiä teollisuuden raaka-aineita. Nikkeliä käytetään esimerkiksi ruostumattomassa teräksessä, akuissa sekä monissa sähköistymiseen liittyvissä teknologioissa. Sillä on myös käyttöä puolustus- ja turvallisuusteollisuudessa erikoisseoksissa. Monialainen käyttötarve tekee nikkelistä huoltovarmuuden kannalta keskeisen raaka-aineen.

Jos venäläisen nikkelikiven tai muun nikkeliraaka-aineen kuljetukset Suomeen ja Suomen kautta vähenevät merkittävästi, seurauksena voi olla teollisuudelle korkeampia kustannuksia ja tarve järjestellä toimitusketjuja uudelleen. Vaikutukset saattavat näkyä metallien jalostuksessa ja akkujen arvoketjussa.

Pitkäkestoista saatavuuskriisiä ei tällä hetkellä pidetä todennäköisenä, sillä nikkeliä on saatavilla myös muualta maailmanmarkkinoilta, joskin korvaavat hankinnat voivat lisätä kustannuksia ja aiheuttaa siirtymävaiheen häiriöitä. Lopulliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka nopeasti yritykset onnistuvat korvaamaan venäläistä nikkeliä muilla lähteillä.