Etusivu/Ajankohtaista/Vesikuljetuspooli selvitti suomalaisen merenkulkuhenkilöstön saatavuutta

Julkaistu 19.09.2025
Vesikuljetuspooli selvitti suomalaisen merenkulkuhenkilöstön saatavuutta
Suomen ulkomaankaupasta suurin osa kulkee meritse, ja merenkulkualan osaamista tarvitaan muun muassa varustamoissa, laiva-, lossi- ja lauttaliikenteessä, satamissa ja meriliikenteen ohjauksessa sekä useissa maalla tehtävissä merenkulkualan töissä. Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin selvityksessä tarkastellaan suomalaisen merenkulkuhenkilöstön saatavuutta huoltovarmuuden näkökulmasta.
Merenkulkuhenkilöstön riittävyys Suomessa -selvitys tarkastelee merenkulkuhenkilöstön saatavuutta tällä hetkellä ja tilanteen kehitystä vuoteen 2040 asti.
Selvityksen perusteella aktiivisten suomalaisten merenkulkijoiden määrä Suomen lipun alla olevilla aluksilla on viime vuosina pysynyt melko tasaisena. Merenkulkuhenkilöstön riittävyydessä on kuitenkin haasteita, etenkin enemmän työkokemusta vaativissa merenkulun tehtävissä, sekä erityisesti konepuolen tehtävissä. Henkilöstöpula näkyy varustamoissa mm. sopivien hakijoiden vähyytenä. Huolta lisää, että suuri joukko nykyisiä merenkulkijoita on eläköitymässä vuoteen 2040 mennessä, johtaen merkittävään korvausrekrytointien tarpeeseen tulevina vuosina.
Vakavat häiriötilanteet ja esimerkiksi Itämeren erittäin huono turvallisuustilanne vaikuttaisivat käytettävissä olevan henkilöstön määrään välittömästi. EU- ja ETA-alueelta tulevan työvoiman käytettävyys vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on selvityksen perusteella hyvin epävarmaa. Puolestaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen henkilöstön käytettävyyden arvioidaan olevan erittäin huono. Tämä korostaa kotimaisen henkilöstöpohjan tärkeyttä.
Selvityksen perusteella huomioita tulisi kiinnittää siihen, että Suomella on omaan kansalliseen tarpeeseen riittävästi osaavaa merenkulkuhenkilöstöä, jotka kykenevät ylläpitämään yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia myös häiriötilanteissa. Selvityksessä tunnistettiin kehityskohteita sekä normaali- että poikkeusolojen henkilöstötilanteen parantamiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa meri- ja maatyökierron sujuvoittaminen, yhteistyön lisääminen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä, sekä VAP-varauksiin liittyvienkäytäntöjen selkeyttäminen.
Selvitykseen kokonaisuudessaan voi tutustua Suomen Varustamot ry:n verkkosivustolla