HVO Extranet

Elintarvikehuolto turvataan kaikissa oloissa

Kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan. Suomalainen elintarvikeketju toimii ja tekee hyvää yhteistyötä myös poikkeuksellisina aikoina.

Kansalaisille tärkeät toiminnot, kuten elintarvikehuolto, toimivat tällä hetkellä pääosin normaalisti. Huoltovarmuuskeskus seuraa tarkasti eri toimijoiden kanssa elintarvikehuollon tilannetta. Häiriöt elintarvikehuollon eri toiminnoissa voivat jatkossa olla kuitenkin mahdollisia. Tarvittaessa kyky reagoida häiriöihin laajassa yhteistyössä valtion sekä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa on Suomessa tällä hetkellä hyvä.

– Suomessa elintarvikehuolto nojaa vahvasti kotimaiseen maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen sekä tehokkaasti ja luotettavasti toimivaan elintarvikejakeluun ja kauppaan, kertoo johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta.

Peruselintarvikkeissa raaka-aineiden kotimaisuusaste on Suomessa yli 70 prosenttia. Korkeimmillaan kotimaisuusaste on kananmunissa, maidossa, siipikarjanlihassa, sianlihassa, naudanlihassa ja leipäviljassa*. Suomi oli The Economistin joulukuussa 2019 julkaiseman The Global Food Security Index -vertailun mukaan maailman viidenneksi paras maa ruokaturvan osalta.

Kysynnän kasvaessa sekä maataloustuotantoa että tuotantoa elintarviketeollisuudessa voidaan vielä lisätä. Kotimaisen maataloustuotannon monipuolisuus, omissa käsissä olevat tuotantopanokset sekä koko maan kattava tuotanto turvaavat elintarviketuotantoa sekä ruokamarkkinoita.

Kyseessä on yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittinen toimiala

 Alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja -jakelussa sekä kaupassa työskentelevät henkilöt kuuluvat valtioneuvoston 17.3.2020 tekemän linjauksen mukaisesti yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisten alojen henkilöstöön. Toimiva elintarvikehuolto on yhteiskuntamme kriittistä tuotantoa, joka turvataan kaikissa oloissa. Elintarvikkeen matka tuotannosta kuluttajan lautaselle on monipolvinen prosessi. Tarvitaan erilaisia koneita, kuljetusvälineitä, raaka-aineiden lisäksi pakkausmateriaaleja ja monen alan osaajia. Koko ketjun pitää toimia, jotta kuluttajat saavat tarvitsemansa elintarvikkeet poikkeusoloissakin.

– Elintarvikehuoltomme pohjautuu toimiviin markkinoihin ja kaupallisiin toimijoihin. Yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa voidaan myös tarvittaessa turvautua huoltovarmuustoimiin, kuten varmuusvarastojen käyttöön, Hakola sanoo. Varautumis- ja huoltovarmuustoimilla voidaan lievittää häiriöistä aiheutuvia vaikutuksia, mutta niitä ei tietenkään voida kokonaan poistaa, tarvitaan eri osapuolien vahvaa yhteistyötä, venymistä ja malttia.

Elintarvikealan yritykset pyrkivät yhdessä kaupan ja alkutuotannon kanssa varmistamaan, että tuotteita on saatavissa myös häiriötilanteiden aikana eri jakelukanavissa kysynnän mukaisesti. Häiriötilanteita varten alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja kauppa ovat tehneet huoltovarmuusorganisaation tukemana riskikartoituksia ja -suunnitelmia sekä varautuneet ja harjoitelleet yhdessä jo pitkään ennen käsillä olevaa häiriötilannetta.

Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektoriin kuuluu kolme poolia, jotka toimivat Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä. Nämä poolit ovat Alkutuotantopooli, Elintarviketeollisuuspooli sekä Kauppa- ja jakelupooli. Poolien tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, suunnitella ja valmistella omien alojensa huoltovarmuuden kehittämistä sekä tuottaa huoltovarmuuden tilannekuvaa. Tällä hetkellä nämä poolit toimivat tehostetusti yhteistyössä elinkeinoelämän yritysten kanssa ja tuottavat päivittäin tilannekuvaa viranomaisille.

Lisätietoja:

Jyrki Hakola
Johtaja, Perustuotanto-osasto, Huoltovarmuuskeskus
p: 029 505 1030

Lisätietoa poolien toiminnasta https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/

* Ruokatieto 2018 ja TNS Kantar 2019