HVO Extranet

Huoltovarmuusneuvoston analyysi koronakriisistä: julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa kehitettävä, huoltovarmuuden tavoitteet päivitettävä ja Huoltovarmuuskeskuksen rooli selkeytettävä

Yhteiskunnallisista toimijoista ja elinkeinoelämän edustajista koostuva Huoltovarmuusneuvosto (HVN) näkee huoltovarmuustyössä useita kehityskohteita. Suomalaisen huoltovarmuusajattelun vahvuus on neuvoston mukaan julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö, mutta korona osoitti, että sekin vaatii kehittämistä. HVN luovutti koronakriisin vaikutuksia huoltovarmuudelle koskevan raporttinsa työministeri Tuula Haataiselle tänään ja esitti huoltovarmuuden tavoitteiden päivittämistä.

Huoltovarmuusneuvosto arvioi raportissaan niin viranomaisten kuin koko huoltovarmuusorganisaation toimintaa. Viranomaisilta toivotaan ripeämpiä päätöksiä ja selkeämpiä ohjeita. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) rooli vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa tulee neuvoston mielestä selkeyttää ja päättää onko sillä operatiivinen rooli vai ei. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa pitää vahvistaa.

Neuvosto kiinnittää huomiota tilannekuvan ylläpitämisen ja sen jakamisen tehostamiseen, erityisesti terveydenhuollossa, sekä varastoinnin kehittämiseen.

– Koronakriisi on asettanut suomalaisen huoltovarmuustoiminnan todelliseen käytännön testiin ja osoittaa myös sen vahvuudet. Julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö on pidettävä suomalaisen huoltovarmuusajattelun ytimessä, toteaa Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen.

– Olemme Huoltovarmuuskeskuksessa jo käynnistäneet omien ja neuvoston havaintojen pohjalta toiminnan kehittämisen sekä skenaariotyön huoltovarmuudesta koronan jälkeisessä ajassa. Toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta on enemmän kuin viisasta tarkistaa myös huoltovarmuuden tavoitteita. Samalla on luontevaa täsmentää HVK:n roolia, sanoo toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Huoltovarmuusneuvosto päätti toukokuussa käynnistää tarkastelun koronakriisin laajoista huoltovarmuusvaikutuksista. Raportti perustuu huoltovarmuusorganisaatiolta kesä-heinäkuussa 2020 kerättyyn kyselyaineistoon. Tiivistelmä havaituista tärkeimmistä kehittämiskohteista on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote asiasta 19.11.2020

Liite

Huoltovarmuusneuvoston raportissa tunnistetut kehityskohteet suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän kehittämiseksi:

• Viranomaisten päätöksentekokykyä tulee kehittää ripeyttämällä päätösmekanismeja, rakentamalla valmiutta poiketa normaaliajan säädöksistä tilanteen niin vaatiessa ja luomalla varajärjestelyjä.
• Viranomaisten tulee kehittää ohjeistuskykyään, jotta ohjeet ovat kansallisesti koordinoituja, kattavia, selkeitä ja oikea-aikaisia sekä vähimmäisvarautumisen kannalta riittävän yksityiskohtaista ja toimijoiden käytännön varautumista tukevaa.
• Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta ja sopimuksellinen varautuminen vaativat kehittämistä.
• Varmuus-, turva- ja velvoitevarastointi vaatii tehostamista ja edellyttää laajaa analyysi-, suunnittelu-, kehittämis- ja sääntelytyötä.
• Suojavarusteiden saatavuus ja laatu tulee varmistaa keskitetyllä hankinnalla ja varastointia tulee tehostaa.
• Lääkkeiden velvoitevarastointia koskeva lainsäädäntö vaatii uudistamista ja lääkkeiden varmuusvarastointi roolien selkeyttämistä.
• Tilannekuvan ylläpitoa ja jakamista sekä toiminnan harjoittelua tulee kehittää. Terveydenhuollon tilannekuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
• Huoltovarmuusorganisaation poolien roolia ja tehtäviä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöelimenä tulee tarkentaa.
• HVK:n rooli vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa tulee selkeyttää ja päättää onko sillä operatiivinen rooli vai ei.
• Suomen tulee olla aloitteellinen EU:n kriisivasteen ja varautumiskyvyn rakentamisessa, samoin kuin yhteisten pohjoismaisten kyvykkyyksien luomisessa.
• Lainsäädännöllisiä ratkaisuja on syytä harkita useiden yllä mainittujen toimintalinjojen osalta, mutta samalla on tärkeä pitää mielessä vapaaehtoisuuden ja positiivisten kannustimien merkitys kestävän ja ketterän huoltovarmuusjärjestelmän rakentamisen kannalta. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista (1048/2018) on syytä päivittää tehdyn analyysin pohjalta.

 

Huoltovarmuusneuvosto (HVN) on valtioneuvoston nimittämä yhteistyöfoorumi, jonka jäsenet ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia ja elinkeinoelämän edustajia. Sen tehtäviin kuuluu mm. ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa, että yhteiskunnalle kriittisimmät järjestelmät toimivat kaikissa tilanteissa.