Julkaisut

Energia-alan avaintoimijat ovat osa sitä kriittistä infrastruktuuria, joka mahdollistaa muun yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden, joten sen kyberturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kyberharjoitusoppaassa kerrotaan, mistä harjoituksessa on kyse, miten sellainen järjestetään ja miten säännöllisestä harjoittelusta saadaan kerättyä parhaat mahdolliset hyödyt organisaation oman varautumistyön tueksi. Ohje sisältää lisäksi taustatietoja harjoittelun merkityksestä, käytännön neuvoja harjoituksen järjestämiseen ja kyberharjoitteluun liittyvän lyhyen sanaston. Ohje on suunnattu organisaatioiden tietoturvasta ja tietohallinnosta vastuussa oleville tahoille.

Kyberharjoitusskenaariot 2020 -vihkonen sisältää 20 erilaista kyberturvallisuuden poikkeamaa, joita voidaan käyttää kyberharjoitusten tapahtumankuvauksina. Kokoelma on laadittu yhteistyössä kumppaniyritysten asiantuntijoiden kanssa. Skenaariot perustuvat tosielämän kyberturvallisuuspoikkeamiin.

HVKn laatima suunnitelma maakaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisemiseksi.

Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset hyödyntävät laajasti ja innovatiivisesti digitalisaation, analytiikan, koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuuksia. Tekoälyn hyödyntämisessä eräs vahvuus on suomalaisten teollisuusyritysten vahvat perinteet automatiikan ja analytiikan alueella, mikä edistää siirtymistä uusiin teknologioihin. Toisaalta haasteena on saada erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntämään uusia teknologioita rajallisten resurssien johdosta.

Häiriöt vesihuollossa heijastuvat nopeasti asiakkaiden arkeen ja yhteiskunnan toimintaan. Hyvällä ja kattavalla viestinnällä voidaan vähentää olennaisesti häiriöistä aiheutuvia haittoja. Uusitussa vesihuoltolaitosten tarpeisiin räätälöidyssä häiriötilanne- ja kriisiviestintäohjeessa on tietoa ja malleja häiriötilanneviestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kybermaailma ulottuu myös maatiloille. Tietojärjestelmät ovat osa maatilojen toimintaa, ja ilman toimivia laitteita, tietoverkkoja ja järjestelmiä maatilat eivät toimi. Kyberin taskutieto maatiloille -opas tarjoaa maatalousyrittäjälle apua ja opastusta kybermaailmaan kompaktissa taskukoossa.

Tutkimusraportti tarkastelee Suomen ulkomaankaupan meriliikenteen ja satamatoimintojen huoltovarmuutta sekä siihen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä. Lisäksi arvioidaan tekijöiden vaikutuksia yleistajuisesti ja havainnollisesti vuoteen 2030 saakka.

Sataman varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittäminen on tarpeellista sekä sataman asiakkaiden että satamatoimijoiden oman liiketoiminnan kannalta.

Epävarmuuden lisääntyessä niin kansainvälisesti kuin lähialueellamme ennakoinnista on tullut tärkeä osa huoltovarmuustyötä.

Skenaarioilla valotetaan huoltovarmuustyön toimintaympäristön kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä.

Maa- ja metsätalousministeriön, Huoltovarmuuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen teettämä tutkimus "Sähkönjakeluhäiriöiden vaikutukset elintarviketuotannon jatkuvuuteen".

Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli on teettänyt esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa. Tavoitteena oli luoda tilannekuva siitä, mitkä ovat suomalaisten teollisuusyritysten toiminnan kannalta kriittisiä metalleja ja metalliyhdisteitä, miten materiaalien saatavuuteen liittyviä riskejä on hallittu ja miten yritykset näkevät yhteistyön merkityksen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Selvityksen perusteella yritykset ovat pääosin tietoisia kriittisten metallien saatavuuteen liittyvistä riskeistä, kuten materiaalien varantojen ja valmistuksen keskittymisestä voimakkaasti tiettyihin maihin. Yritykset näyttävät kuitenkin suhtautuvan kriittisten metallien saatavuuteen liiankin luottavaisesti. Selvityksessä ehdotetaan kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden seurantaryhmän perustamista. HVK:n sateenvarjon alla toimivan ryhmän ensimmäisenä tehtävänä voisi olla tarkemman tilannekuvan luominen kriittisten metallien käytöstä ja merkityksestä suomalaiselle teollisuudelle.

Päivittäistavarahuolto on osa elintarvikehuoltoa turvaavaa järjestelmää joka kohdistuu ruokapalveluiden sekä välttämättömien päivittäistavaroiden saatavuuden varmistamiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Päivittäistavaroita ovat elintarvikkeet sekä muut sellaiset tuotteet, joita ihmiset tarvitsevat päivittäin. Nyt valmistuneen oppaan tarkoitus on tukea erityisesti kuntien ruokapalvelujen varautumista ja niiden jatkuvuuden varmistamista. Opas käsittelee varautumista normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin ja täydentää vuonna 2013 julkaistua päivittäistavarahuollon varautumisohjetta. Ruokapalvelut –varautumisoppaan liitteet: Liite 5 , Liite 6 , Liite 7

Tämä raportti on laadittu Huoltovarmuuskeskuksen, Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Työssä laadittiin katsaus selvityksiin sähkötehon riittävyydestä Suomessa, arvioitiin tehopulan mahdollisia vaikutuksia huoltovarmuuteen, analysoitiin vaihtoehtoja sähköntuotannon huipputehon ja reservikapasiteetin lisäämiseksi lähivuosina sekä arvioitiin tehoreservin kustannustehokkaimman lisäämisen mahdollisuudet. Työ suoritettiin huhti-kesäkuussa 2016, loppuraportti valmistui elokuussa. Lisätietoja: Petri Nieminen, voimajärjestelmäasiamies petri.nieminen@nesa.fi

Oppaan tarkoitus on tukea vesihuoltolaitoksia varmistamaan vesihuoltopalveluiden mahdollisimman suuri toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Varautuminen kuvataan oppaassa prosessina ja korostetaan, että sen ylläpitäminen ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.

Voimatalouspooli ja HVK teettivät kyberturvallisuuden tilannekatsauksen energiasektorille. Selvityksessä havaittiin, että suurin vaikuttavuus tietoturvallisuuden kehittämisessä syntyy päivittämällä organisaatioiden tietoturvapolitiikat, tiedon luokittelulla, aineiston omistajuuden määrittelyllä sekä henkilökunnan koulutuksella.

Ruokahuollon turvaamisella on Suomessa pitkät perinteet ja elintarvikealan tuontiriippuvuus on tärkeä tietää huoltovarmuuden vuoksi. Tässä tutkimuksessa päivitettiin elintarviketoimialojen tuontipanosasteet ja elintarvikemarkkinoiden tuontiaste vuosille 2008–2012 kertaluonteisten tuotantopanosten eli välituotteiden käytön näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin Suomen, Ruotsin ja Tanskan tuontiasteita. Elintarvikeala Ruotsissa ja Tanskassa poikkeaa suomalaisesta. Analyysi vuosilta 2003–2012 osoittaa, että panostuonnin lisäksi valmiselintarvikkeet huomioon ottava elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on kasvanut 0,7 prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Tutkimus on jatkoa vuonna 2012 päättyneelle Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista -tutkimukselle.

KYBER-TEO hankekokonaisuus (2014–2016) edistää kokonaisvaltaisesti huoltovarmuuskriittisen teollisuuden kyberturvallisuutta Suomessa. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon teollisuudessa voi olla haavoittuvaisuuteen alttiita kohteita, jos tietoturva-asiat eivät ole kunnossa. Myöskään haitallisten kybervaikutusten laajuus ei välttämättä ole selvää edes ammattilaisille.

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Sille on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Selvityksessä arvioidaan huoltovarmuuden näkökulmasta niitä mahdollisuuksia, joita biotalouden kehittäminen mahdollistaa maamme väestön ja talouselämän selviytymiseksi mahdollisten kriisien ja niistä johtuvien vakavien tuotannollisten häiriöiden aikana. | Kemian poolin julkaisu.

Avhandling. Institutionen för marknadsföring. Logistik och samhällsansvar. Svenska Handelshögskolan. Helsingfors 2015.

Huoltovarmuuskeskuksen, voimatalouspoolin ja öljypoolin yhteishankkeessa varustettiin 4 hakeluasemaa varavoimakoneella sähkönsaannin varmistamiseksi häiriötilanteiden aikana. Loppuraportti ohjeistaa, miten vastaava hanke voidaan toteuttaa.

Teollisuusyrityksiltä ja järjestelmätoimittajilta edellytetään parempia kyberturvallisuutta parantavia keinoja, jotta ne voivat kehittää kilpailukykyisiä tuotteita kansainvälisille markkinoille. KYBER-TEO-hankkeessa teolliset toimijat, VTT, Huoltovarmuuskeskus ja Kyberturvallisuuskeskus ovat kehittäneet yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja teollisuuden kyberturvallisuuden varmistamiseksi.

Selvitystyön kantava ajatus on ollut katsoa uudeksi megatrendiksikin nimitettyä teollista internetiä "huoltovarmuus-silmälasien" läpi linkittämällä yhteen asioita, jotka toisaalta ovat vahvasti esillä teollisen internetin puolella ja toisaalta ovat tärkeässä roolissa huoltovarmuudelle määriteltyjen tehtävien ja painopistealueiden kanssa.

Turvallisuuskomitea 2015. Päivitys julkaisusta "Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen".

Tutkimuksen tavoitteena on tukea ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamista. Tutkimuksessa on hahmoteltu tilannekuvan sisältöä, rakennetta, analysointi- ja visualisointivaihtoehtoja sekä hyödyntämistä.

Asia liittyy: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 994/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, toimista kaasunsaannin turvaamiseksi. Artikla 4 ja artikla 5/kohta 4.

Opas on tarkoitettu yleistajuiseksi oppaaksi lähinnä pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei ole omaa tietohallintoa, mutta jotka hyödyntävät monipuolisesti tietoteknisiä palveluja liiketoiminnassaan.

SPEK Tutkii 7

Öljypoolin toimikunta/maakaasujaosto 07.10.2013 (VATO-työryhmä)

Opas maatilan varautumiseen

Globaalien yritysten ja kansallisen huoltovarmuusorganisaation välisen vuorovaikutuksen syventäminen.

Huoltovarmuuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 16.01.2013 pidetyt avaukset ja alustukset.

Huoltovarmuuden yleisesite.

Opas varavedenjakelun järjestämisestä on laadittu ennen kaikkea laajoja, suuren väestömäärän palvelemista edellyttäviä tilanteita ajatellen. Opas sisältää hyödyllisiä neuvoja myös pieniin, yhdellä vesisäiliöllä hoidettaviin muutaman kiinteistön jakelukatkoihin. Oppaan avulla vesihuoltolaitos voi suunnitella etukäteen, osana muuta varautumissuunnittelua, mahdollisia varavedenjakelun järjestelyjä. Varavedenjakelua edellyttävässä tilanteessa toimimisen tueksi oppaassa on tiivis muistilista huomioitavista asioista.

Pikaopas varaveden säiliöjakelun järjestämiseen (oppaan liite 3) voidaan tulostaa alta erikseen varsinaisen tilanteessa toimimisen tueksi.

Kuljetuslogistinen järjestelmä on keskeinen osa yhteiskunnan peruspalveluja ja kriittistä infrastruktuuria, jonka mahdollisimman häiriötön toiminta on tärkeää asiakkaille, Suomen kilpailukyvylle, yhteiskunnan elin-tärkeiden toimintojen turvaamiselle ja huoltovarmuudelle Nyky-yhteiskunta lamautuisi nopeasti, jos sen käyttämät kuljetuslogistiset järjestelmät lakkaisivat toimimasta. Tämän vuoksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS-2010) on kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa mainittu yhtenä strategisena tehtävänä.

Ohjeen tavoitteena on antaa näkökulmia jätehuollon varautumis-toiminnan suunnitteluun ja yhtenäistää käytettävää käsitteistöä. Tavoitteena on kannustaa jätehuoltotoimijoita varautumisen aiempaa kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun ja kehittämiseen. Ohjetta voivat hyödyntää kuntien jätelaitosten ja viranomaisten lisäksi myös yksityiset jätehuoltoyritykset omassa varautumistoiminnassaan. Ohje tarjoaa jätehuoltotoimijalle keskeiset perusteet varautumissuunnitelman laatimiselle.

Toiminnan on aina jatkuttava