Naton rauhankumppanuusohjelma ja Naton siviilivalmiustoiminta

Suomi on ottanut osaa Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen perustamisesta lähtien.

Rauhankumppanuuden keskeisiin tavoitteisiin kuuluu sotilaallisen ja poliittisen yhteistyön ohella yhteiskunnan siviilisektoreiden valmius ja infrastruktuurien toimivuus. Siviilivalmiuden yhteistyössä kiinnitetään huomiota elintärkeiden hyödykkeiden sekä palveluiden tuotantoon ja logistiikkaan, infrastruktuuriin sekä valmiussuunnittelun systematiikkaan ja menetelmiin. Kumppanuus antaa Suomelle hyvät mahdollisuudet kansainväliseen verkottumiseen ja tietojen saantiin eri maiden organisaatioista, toimenpiteistä ja työmenetelmistä.

Naton siviilivalmiuden suunnittelulla on kaksi pääulottuvuutta: systemaattinen ja tehokas siviilivalmiuden hyödyntäminen Naton strategisen suunnittelun tukena sekä siviiliväestön suojeluun keskittyvä toiminta. Samanaikaisesti yhä tärkeämmäksi painopiste-alueeksi CEP:ssä (Civil Emergency Planning) on noussut kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Rauhankumppanimaat voivat osallistua komiteoiden toimintaan yhteiseen puolustukseen liittyvää toimintaa lukuun ottamatta. Lähtökohtaisesti Naton siviilivalmiussuunnittelun tarkoituksena on tukea liittokunnan kriisinhallintaoperaatioita ja ydintoimintoja.

Naton siviilivalmiustoimintaa ohjaa ja koordinoi siviilivalmiussuunnittelukomitea (Civil Emergency Planning Committee, CEPC). Sen alaisuudessa toimivissa sektorikohtaisissa alaryhmissä suunnitellaan ja kehitetään eri alojen varautumista ja huoltovarmuusjärjestelyjä. Alaryhmien työskentelyyn osallistuu jäsen- ja kumppanimaiden nimeämiä virkamiehiä sekä erikseen nimettyjä asiantuntijoita, joista suuri osa on yksityisen sektorin edustajia. Myös Huoltovarmuuskeskuksen virkamiehet osallistuvat laajalti alaryhmien työskentelyyn yhdessä useiden muiden ministeriöiden ja virastojen virkamiesten kanssa.

Vuodesta 1999 lähtien siviilivalmiussuunnitteluun kuuluvia tehtäviä on Suomen Nato-lähetystössä hoitanut Huoltovarmuuskeskuksen lähettämä erityisasiantuntija, jonka työn pääpaino on siviilivalmiussuunnittelun kehityksen seuraaminen ja siitä raportointi, osallistumisen kokouksiin ja harjoituksiin sekä Suomen eri viranomaisten osallistumisen koordinointi.