HVO Extranet

Suomen ja Baltian viranomaisten yhteistyö lisääntynyt maakaasun varautumisessa

Suomen ja Baltian maiden kaasun toimitus/huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä mm. laatimalla yhteisen alueellisen riskiarvioinnin. Maat ovat myös selvittäneet kansallisia varautumistoimia ja tiedonkulkua kaasun toimitushäiriöissä. Suomessa Huoltovarmuuskeskus hoitaa kaasun toimitusvarmuusasetuksessa EU 2017/1938 säädettyjä viranomaistehtäviä.

Maakaasun toimitusvarmuus Suomessa on ollut hyvä, eikä merkittäviä toimitushäiriöitä ole viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ollut. Suomessa suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa jäljelle jäävällä infrastruktuurilla voidaan tyydyttää kaasun kokonaiskysyntä yhden vuorokauden aikana huippukulutuksen aikana. Infrastruktuurinormi (N-1) oli vuonna 2018 125%.

Suomen ja Viron välille rakennettava kaasuputki (Balticconnector) otetaan käyttöön vuoden 2019 lopulla. Putki kasvattaa kaasun tuontikapasiteettia (7,2 milj.m3/d) ja nostaa N-1 arvon 165%:iin vuonna 2020.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksessa määritetyn toimitusnormin suhteen haastavin tilanne Suomessa olisi se, että jostain syystä kaasunhankinta Venäjältä Suomeen keskeytyisi kokonaan pidemmäksi aikaa. Pitkään jatkuvan syöttöhäiriön aikana suojatuille kaasuasiakkaille, eli jakeluverkkoon liittyneille kotitalousasiakkaille, toimitettaisiin höyrystettyä LNG:tä varastoterminaaleilta ja biokaasua verkkoon kytketyistä biokaasulaitoksista.

Haminassa on rakenteilla siirtoverkkoon liitettävä LNG-terminaali. Terminaali valmistuu vuonna 2020. Suomessa on käytössä jo Porin ja Tornion LNG-terminaalit.

Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön, etenkin muun kuin teollisuuden kaasunkulutuksen (2017; 37%) osalla. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja LNG sekä enenevissä määrin myös maakaasuverkkoon syötettävä biokaasu. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen.

Maakaasun käyttäjä, kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta, vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä.

Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Suomessa pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Määrä ei sisällä teollisuuden maakaasun kulutusta. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista.

Lisätietoja:    Timo Vapalahti, Huoltovarmuuskeskus, p.029 505 1040

Raportti luettavissa täältä

kuva: Balticconnector