Keinovalikoima

Huoltovarmuutta turvataan useilla eri tavoilla. Huoltovarmuuden pohja luodaan yleisellä talous- ja elinkeinopolitiikalla, jolla varmistetaan kansantalouden kilpailukyky ja siten myös huoltovarmuuden ylläpitämiseksi välttämättömien toimintojen, taloudellisten resurssien ja osaamisen saatavuus. Huoltovarmuuskeskus pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että huoltovarmuusnäkökulma huomioidaan taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Huoltovarmuus on perinteisesti merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Varastoimalla yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä tuotteita ja materiaaleja varaudutaan turvaamaan väestön toimeentulo ja talouselämän toiminta ankaran kriisitilanteen tai vakavan saantihäiriön varalta. Varastointi toteutetaan joko varmuus-, velvoite- tai turvavarastointina.

Vain osa varautumisesta voidaan hoitaa varastoinnin keinoin. Monilla yhteiskunnan toiminnalle tärkeillä toimialoilla on annettu lainsäädäntöä, joka edellyttää toimijoilta kykyä turvata oman toimintansa jatkuvuuden kannalta välttämättömät prosessit häiriötilanteissa. Lainsäädäntöön perustuvan varautumisen lisäksi yritysten vapaaehtoinen ja omalähtöinen varautuminen toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi edesauttaa koko yhteiskunnan kykyä toimia häiriö- ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskus tukee tätä toimintaa tarjoamalla huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille välineitä jatkuvuudenhallintansa kehittämiseksi.

Osalta yrityksistä edellytetään lisäksi valmiussuunnittelua vakavimpien kriisien varalle. Valmiussuunnittelussa huomioidaan mm. Puolustusvoimien mahdollisesti tekemät tuotanto-, tila- ja henkilöstövaraukset kriisiajan toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi viranomaisilla on oltava lainsäädäntöön perustuva valmius ohjata yhteiskunnan toimintaa väliaikaisesti niissä tilanteissa, joissa markkinat eivät tuota riittävää huoltovarmuutta.

Kansainväliset sopimukset tukevat kotimaassa tehtäviä toimenpiteitä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kuitenkin kansallisin toimenpitein.