Toiminnan perusteet

Pohjoisen sijaintimme vuoksi lämmitykseen tarvittavan energian määrä on henkeä kohti maailman suurimpia. Lisäksi teollisuutemme tarvitsee runsaasti energiaa.

Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun ja monipuoliseen energian tuotantojärjestelmään. Sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan tehokkaasti monista sekä tuonti- että kotimaisista polttoaineista.

Keskeisimmät tavoitteet ovat energian häiriötön saatavuus, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöystävällisyys. Toiminnan tehokkuuden takaa kilpailu, jota edistetään kaikilla mahdollisilla osa-alueilla energiahuollossa. Vaikka energiapolitiikka EU:ssa on kansallista, on viime aikoina EU:n rooli energiapolitiikan ohjauksessa kasvanut.

Sähkön tuotantokapasiteetin riittävyys riippuu yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tehtävistä investointipäätöksistä. Kapasiteetin riittävyyden seuranta ja siitä raportoiminen kuuluu uuden sähkömarkkinalain mukaan Energiavirastolle, yhteistyössä muiden asianosaisten tahojen kanssa.

Oman erityisjärjestelynsä vaatii maakaasun yhdestä lähteestä tapahtuvan toimituksen varmistaminen. Suomen maaperään ei voi varastoida maakaasua, kuten esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Energiahuollon varautumisen tavoitteet on määritelty valtioneuvoston joulukuussa 2013 tekemässä päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista. Päätöksen mukaan huoltovarmuus mitoitetaan niin, että yhteiskunnan toimintakyky voidaan ylläpitää normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusolosuhteissa, puolustustila mukaan luettuna. Sähkön, maakaasun ja kaukolämmön siirto- ja jakeluverkot varaudutaan ylläpitämään nykyisellä toimitusvarmuustasolla pitkittyvänkin kriisin aikana.

Päätöksen mukaan tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin tulee kattaa kulutus kaikissa tilanteissa, myös sähköntuonnin ollessa estyneenä.