HVO Extranet

Varautumisjärjestelyt

Energiahuollon varautuminen perustuu normaaliolojen mahdollisimman häiriöttömään energiahuoltoon.

Poikkeusolojen ja normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden energiahuollon varautumis- ja valmiussuunnittelusta vastaavat Energiahuoltosektori sekä Voimatalous- ja Öljypooli organisaatioineen.

Sektorien ja poolien tehtävänä energiahuollon alueella on kiinnittää huomio huoltovarmuusnäkökulmaan sekä luoda ja ylläpitää varautumista, jolla turvataan toipuminen vakavista häiriöistä. Tehtävänä on myös valmistella keinoja ohjata kulutusta niissä tilanteissa, joissa markkinaohjautuvuus ei tuota riittävää huoltovarmuutta.

Suunnittelu on avainasemassa

Energian toimittamiseen käyttäjille tarvitaan siirto- ja jakeluverkostoja sekä erilaisia varastointi- ja kuljetusjärjestelmiä. Näiden toimintojen turvaamiseksi on luotu varautumis- ja valmiussuunnitelmia.

Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden (VnP 1048/2018) saavuttaminen edellyttää valmiussuunnittelua ja varautumista hallinnossa sekä energiahuoltoalalla toimivissa yrityksissä. Kriittisten materiaalien ja erityisesti tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi on tärkeä osa varautumista.

Riittävyys, toimivuus ja käytettävyys korostuvat

Oleellista on kiinnittää huomio erityisesti sähkön pohjoismaisen tuotantokapasiteetin riittävyyteen, polttoainehuollon toimivuuteen sekä polttoaineiden tuonti- ja jakeluterminaalien käytettävyyteen.

Suomessa tuotettavan sähkön kilpailukyky määräytyy alueellisilla ja eurooppalaistuvilla sähkön tukkumarkkinoilla. Kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin arvioidaan jäävän alijäämäiseksi huippukulutustilanteissa tulevina talvikausina. Kotimaisen sähköntuotannon riittävän omavaraisuuden turvaaminen on energiahuollon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Samalla tulee turvata sähkönsiirtoyhteyksien riittävä määrä ja toimivuus.

Säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Säätövoiman tarpeellisuus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa. Sähkön tuotantorakenteen muuttuessa sääriippuvaisen uusiutuvan energian tuotannon (tuuli- ja aurinkoenergia) vaikutus huoltovarmuuteen otetaan huomioon sähköjärjestelmää kehitettäessä.

Täysin häiriöttömään sähköntoimitukseen ei Suomen metsäisissä olosuhteissa voida taloudellisesti päästä. Sähkön siirrossa ja jakelussa on varauduttu korjaamaan mm. sääoloista (myrskyt, tykky- ja räntälumi) aiheutuvia häiriöitä ympäri vuorokauden. Vikojen varalta päivystetään verkkovalvomoissa ja korjaushenkilöstöä on varalla myös suurten pyhien aikaan. Nykyisin yhtiöt ovat lisääntyvässä määrin ulkoistaneet vikapäivystyksen ja viankorjauksen ulkopuoliselle verkkopalveluyhtiölle. Suurhäiriöiden varalta verkkoyhtiöt ovat laatineet varautumissuunnitelmat, joita päivitetään jokaisesta merkittävästä häiriötilanteesta saaduilla kokemuksilla.

Kaukolämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi kaukolämpöyhtiöt laativat varautumissuunnitelmat sekä osallistuvat muuhun varautumis- ja valmiussuunnittelua edistävään toimintaan, kuten erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteita simuloiviin harjoituksiin.