Valtioneuvosto antanut päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista
Työ- ja elinkeinoministeriö
Huoltovarmuuden merkitys korostuu – tietojärjestelmien ja energian turvaaminen yhä tärkeämpää
Tietojärjestelmien ja energiansaannin turvaamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita mahdollisissa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Perinteinen tärkeiden raaka-aineiden varastointi ei riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintaa. Hallitus päätti huoltovarmuuden tavoitteista 5.12.2013.
Huoltovarmuus tarkoittaa, että yhteiskunnan välttämättömät perustoiminnot voidaan turvata kaikissa poikkeustilanteissa. Yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat tieto- ja vies-tintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonto- ja ympäristöonnettomuudet.
Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tietojärjestelmien ja energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuol-to, elintarvikkeiden saanti, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta sekä sotilaallinen maanpuolustus.
Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Myös öljyn varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä varastoinnissa ei esimerkiksi enää otettaisi huomioon teollisuuden osuutta maakaasun varapolttoaineeksi. Öljyä varastoitaisiin edelleen viiden kuukauden tarpeen verran.
Yrityksien ja kuntien voimavarat tehokkaampaan käyttöön
Päätöksessä painotetaan yritysten roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä esimerkiksi selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Varautumistoimet tukevat yritysten kykyä selvitä mahdollisimman pienin vaurioin normaalitilanteidenkin häiriöistä, kuten myrskystä tai sähkökatkosta.
Myös valtion aluehallinnon ja kuntien varautuminen poikkeustilanteisiin on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toiminnan turvaamisessa on keskeinen. Kunnat on tarkoitus kytkeä entistä paremmin nykyiseen huoltovarmuustyöhön.
Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumisen yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle, ja kaikki ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Huoltovarmuutta toteuttaa Huoltovarmuuskeskus.
Päätös on syntynyt toista vuotta kestäneen perusteellisen ja laajan valmistelun sekä kuulemiskierroksen tuloksena. Huoltovarmuuden tavoitteet määritellään noin viiden vuoden välein.
Lisätiedot:
ylijohtaja Pekka Timonen, TEM, puh. 029 506 0060
kaupallinen neuvos Tomi Lounema, TEM, puh. 029 506 2697
kaupallinen neuvos Matti Oivukkamäki, TEM, puh. 029 504 7040
toimitusjohtaja Ilkka Kananen, HVK, puh. 02590 51046