Julkaistu 28.5.2021

HVK ulkopuolisesta arvioinnista: Huoltovarmuutta on luontevaa kehittää nykypohjalta ja tulevaa ennakoiden

Suomen huoltovarmuusjärjestelmään kohdistuvat uudistustarpeet johtuvat pitkälti toimintaympäristön muutoksista, toteaa järjestelmää arvioinut ulkopuolinen ryhmä raportissaan. Tänään työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) luovutettu arviointi pitää huoltovarmuusjärjestelmää aikaansaavana ja tehokkaana. Myös huoltovarmuustyössä mukana olevat sidosryhmät näkevät sen toimivan erittäin hyvin. Huoltovarmuuskeskus (HVK) pitää luontevana uudistaa suomalaista huoltovarmuustoimintaa nykyisten, laajaan yhteistyöhön nojaavien vahvuuksien pohjalta. Oma kehitystyö on HVK:ssa jo käynnissä.

− On tärkeää, että huoltovarmuutta ja sen kehittämistä tarkastellaan kokonaisuutena, ennakoiden tulevaa. HVK antaa kaiken tukensa työ- ja elinkeinoministeriön kaavailemalle huoltovarmuuden yhteistyöryhmälle, joka on tarkoitus perustaa, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Uudistuksissa on otettava huomioon myös EU:sta tulossa olevat muutokset, etenkin CER-direktiivi, josta jo annettu ehdotus koskee kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä. HVK osallistuu aktiivisesti Suomen näkökantojen muodostamiseen ja ennakoi direktiivin tuomia mahdollisia muutoksia.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota huoltovarmuusrahaston rooliin. Nykyinen huoltovarmuusrahasto on HVK:n mielestä toimiva järjestely kahdesta syystä. Sen kautta huoltovarmuustoimia voidaan rahoittaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Toisaalta rahasto mahdollistaa nopean reagoinnin akuutteihin rahoitustarpeisiin kriisi- ja häiriötilanteissa.

HVK:ssa kehittämistyö on jo käynnistetty

Huoltovarmuuskeskus käynnisti viime syksynä laajan kehittämisohjelman, jossa moniin arviointiryhmän esiin nostamiin asioihin on jo tartuttu. Useat kehittämisprosessit on laitettu lisäksi alulle jo ennen koronakriisiä.

− Olemme jo oleellisin osin tarttuneet niihin arvioinnissa esiin nostettuihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Hienoa, että riippumaton arviointiryhmä on päätynyt pitkälti samankaltaisiin näkemyksiin varautumiseen liittyvistä kehittämistarpeista. Raportti on kehittämissuosituksineen tervetullut puheenvuoro, sanoo Känkänen.

Fiksua huoltovarmuutta tehdään yhdessä. Varautumisen yhteistyöverkosto on elintärkeä sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen. Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa parannetaan jalostamalla poolitoimintaa niin, että se on entistä sujuvampaa ja hyödyttää vahvemmin molempia osapuolia.

Uudistamista kaipaa myös varmuusvarastointijärjestelmä. HVK kartoittaa varastoinnin nykytilaa, määrittelee tavoitteet ja kehittämistarpeet sekä hakee entistä vahvempia ja ajan tasaisia ratkaisuja jakeluun ja logistiikkaan.

HVK vahvistaa myös ennakointi- ja analyysitoimintaa, jotta huoltovarmuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia voidaan tunnistaa tarkemmin.

* * *

Suomen huoltovarmuusjärjestelmän ja HVK:n arvioinnin toteutti Vaasan yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun muodostama konsortio. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa ulkopuolisessa arvioinnissa tarkasteltiin Huoltovarmuuskeskuksen ja laajemmin huoltovarmuusorganisaation toimintaa, johtamisjärjestelmää ja tulosohjausta sekä huoltovarmuuden toiminnan vaikuttavuutta ja kansainvälistä ulottuvuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote

Viljasta verkostoihin – Huoltovarmuuskeskuksen arviointi

Tutustu myös HVK:n uuteen strategiaan ja Vuosikatsaukseen 2020