Sähköistyvän liikenteen huoltovarmuusvaikutukset selvityksessä

Huoltovarmuuskeskus (HVK) seuraa aktiivisesti liikenteen käyttövoimien kehitystä. Uusi selvitys tarkastelee liikenteen käyttövoimien kehityksen vaikutusta huoltovarmuuteen tie-, meri-, lentoliikenteen sekä työkoneiden näkökulmasta. Sähköistyvässä liikenteessä tärkeimmäksi huoltovarmuustekijäksi nousee sähköverkon toimintavarmuus ja riittävä varavoima.

On arvioitu, että vuosiin 2035–2045 mennessä liikenne on sähköistynyt laajasti. Selvityksen mukaan meriliikenteessä päärooliin nousevat kaasu, ammoniakki ja mahdollisesti metanoli. Lentoliikenteessä käyttövoimat muuttuvat vain vähän, mutta energiankulutus ja lentopetrolin varastointitarve kasvavat etenkin suurilla kentillä, kuten Helsinki-Vantaalla. Pienet työkoneet sähköistyvät nopeasti, kun taas suuret säilyvät pitkään dieselkäyttöisinä. Vedyn roolin arvioidaan pysyvän vähäisenä kaikissa liikennemuodoissa vuoteen 2045 asti.

Vaihtoehtoisia muotoja energianvarastoinnille tutkitaan

Selvityksen perusteella sähkön varastointia ei nykytilanteessa suositella, sillä tarvittavat akkuvarastot olisivat erittäin suuria, jos toimintaa haluttaisiin ylläpitää pelkästään niiden avulla. Tutkimus kuitenkin jatkuu vaihtoehtoisten energianvarastointimuotojen parissa ja tehokkaiden ratkaisujen kehittyessä sähköajoneuvojen huoltovarmuusriskit voisivat vähentyä.

Varastointikäytäntöjä tulisi uudistaa siten, että AdBlue lisätään varastoitaviin tuotteisiin ja sen lyhyt säilyvyys huomioidaan. Myös renkaiden, varaosien ja voiteluaineiden varastointia on vahvistettava, sillä tarve kohdistuu yhä enemmän valmiisiin tuotteisiin raakaöljyn sijaan. Lisäksi varastomääriä tulee sovittaa kansainvälisen liikenteen vaatimuksiin ja polttoaine-eroihin ja huomioida, että siviili-ilmailun kulutus muuttuu kriisiaikoina selvästi normaalista.

Kiinteät varastot toisivat ennustettavuutta

Selvityksen mukaan huoltovarmuutta voidaan parantaa siirtymällä kulutukseen sidotuista varastointimääristä kiinteisiin tasoihin, mikä estäisi varastojen pienenemisen käyttövoimasiirtymän edetessä. Kiinteät varastot toisivat ennustettavuutta ja helpottaisivat varastonkiertoa, ja nykyinen viiden kuukauden taso vastaisi tulevaisuudessa jopa seitsemää kuukautta kulutuksen laskiessa.

Järjestely kohdistaisi varastot paremmin raskaaseen liikenteeseen, joka sähköistyy hitaimmin ja on huoltovarmuuden kannalta kriittisin. Mikäli varastointia halutaan vähentää, tieliikenne ja erityisesti henkilö- ja pakettiautot, mahdollistaa sen nopeimmin.

Kriisiaikoina käyttövoimien kulutuksen arvioidaan pysyvän lähes normaalina ja hintavaihtelujen johtuvan lähinnä epävarmuudesta. Sähköistyvässä liikenteessä tärkeimmäksi huoltovarmuustekijäksi nousee sähköverkon toimintavarmuus ja riittävä varavoima.

Selvitys ”Liikenteen käyttövoimien kehityksen vaikutus huoltovarmuuteen” on toteutettu HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmassa.

Lue selvitys HVK:n verkkosivuilta kohdasta Julkaisut.