satama, Helsinki, logistiikka, kuljetus, Suomi

Logistiikka 2030

Logistiikka 2030 on kehitysohjelma, joka tunnistaa logistiikan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Suomessa ja kansainvälisesti. Ohjelmalla vahvistetaan kriittistä logistista infrastruktuuria sekä logistiikkapalveluiden toimintakykyä ja -edellytyksiä Suomessa. Ohjelma on käynnistetty maaliskuussa 2021.

Ohjelman visio ja tavoitteet

Ohjelman avulla varmistetaan, että logistiikka ja kuljetukset toimivat Suomen huoltovarmuuden takaamiseksi. Ensimmäisessä viisivuotisjaksossa tavoitellaan huoltovarmuuden kehittämisen, tavoitteellisuuden, vaikuttavuuden ja pitkäjänteisyyden parantamista. Ohjelman johtamisessa ja kehitystoimenpiteiden toteutuksessa kuullaan sidosryhmiä, mutta myös muilla kumppaneilla, kuten valtionyhtiöillä, yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on merkittävä rooli.

Ohjelman avulla logistiikan huoltovarmuutta päästään kehittämään yhtenä kokonaisuutena. Projektit suunnitellaan, toteutetaan ja dokumentoidaan sekä niiden vaikuttavuutta mitataan. Logistiikka 2030 -ohjelman kehittämisalueet ovat:

1) Toimitusketjujen, kriittisen infrastruktuurin ja kriittisten palveluiden toimintakyvyn parantaminen
2) Toimijoiden varautumisen parantaminen
3) Yhteistyön kehittäminen yhteisten toimintamallien, verkostoyhteistyön ja harjoittelun avulla
4) Tiedon syventäminen

Ohjelman projektit

Ohjelman hyötytavoitteita kohden edetään ja toteutetaan askel askeleelta kehitysprojektien ja muiden toimenpiteiden avulla. Nämä muodostavat ohjelman projektisalkun. Projektit toteutetaan käyttäen Huoltovarmuuskeskuksen ohjelmien (Alue 2030, Digitaalinen turvallisuus 2030 ja Energia 2030) yhteisiä toimintamalleja ja prosesseja, joiden avulla varmistetaan projektien korkea laatu ja tuloksellisuus.

Projekteja voivat toteuttaa sekä HVK että projektien HVK:n ulkopuoliset toteutusorganisaatiot ja kumppanit.

Meneillään olevia projekteja

RAHAKRI: Radioaktiivisuuden havainnointi kriisitilanteessa

Suomi on ydinvoiman merkittävä käyttäjä. Suomessa on kaksi ydinvoimalaa ja suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Vaikka ydinonnettomuuden todennäköisyys on häviävän pieni, pahimman tilanteen varalle täytyy varautua. Ydinonnettomuus saattaa tapahtua myös rajojen ulkopuolella ja ilmavirtaukset voivat tuoda radioaktiivisen päästöpilven Suomen alueelle.

Ilmakehän radioaktiivisen säteilyn mittaaminen on kriittinen suorituskyky mahdollisessa säteilyonnettomuudessa. Kriisitilanteessa on tehtävä arvio väestön ja elintarviketuotannon suojaamisesta, välttämättömistä puhdistustoimenpiteistä sekä maa-, meri- ja ilmakuljetusten ohjauksesta turvallisille väylille. Arviot perustuvat leviämismallilla tuotettuun kulkeutumisennusteeseen ja tietoon päästöpilven sijainnista ja kulkeutumisesta.

Suomessa ja muutamassa muussa maassa on ollut käytössä vety- tai heliumpallon varassa stratosfääriin nousevia geiger-putkeen perustuvia radioaktiivisuusluotaimia, mutta niiden teollinen valmistus on loppunut.

Ilmatieteen laitos on käynnistänyt projektin, jossa kehitetään modulaarinen mittauskonsepti, jolla voidaan mitata ilmakehän radioaktiivisuutta. Konseptiin kehitettävä mittauslaitteisto on niin kevyt ja pienikokoinen, että se voidaan liittää jo käytössä olevaan radioluotaimeen ja sitä voidaan käyttää hieman pienemmissäkin miehittämättömissä lennokeissa. Hankkeessa demonstroidaan mittausratkaisun ja siihen liittyvän tiedonsiirron toiminta drone- ja radioluotainkalustolla (proof-of-concept).

Projektissa kehitetään säteilymittaustietojen tiedonsiirtoa luotaimesta Ilmatieteen laitoksen tietokantaan ja edelleen loppukäyttöön, kuten säteilymalleille ja edelleen rajapinnan kautta mahdollisille loppukäyttäjille, kuten Puolustusvoimat, Säteilyturvakeskus ja sisäministeriö.

Projektin omistaja on Ilmatieteen laitos. Projektin pituus on 22 kuukautta ja se päättyy 31.12.2022.

Miksi tarvitsemme Logistiikka 2030 -ohjelmaa?

Nykyiset tuotanto- ja toimitusketjut ovat globaaleja, monipolvisia ja pitkiä. Kaupalle ja teollisuudelle tärkeiden kuljetusreittien toimivuus takaa Suomen huoltovarmuuden. Toimitusketjuihin sisältyvän kuljetuslogistiikan osuus on kasvanut ja se on levittäytynyt käytännössä koko maapallon kattavaksi.

Logistiikka 2030 -ohjelmassa huomioidaan ilmastonmuutoksen merkitys alalle. Muutospaineita kohdistuu muun muassa rahtilaivojen käyttövoima- ja polttoainevalintoihin sekä niiden moottoriratkaisuihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös globaaleihin logistiikan, kaupan ja teollisuuden tuotantoketjuihin, kuten kuljetusmuotojen ja -virtojen säätelyyn.

Digitalisaation vaikutus on valtava logistiikalle ja kuljetuksille. Globaalit tietoverkot ja -järjestelmät ovat kaikkialla ja yhdistävät logistiikan toimijat sekä toiminnot saumattomasti yhteen. Digitalisoituminen mahdollistaa toiminnan kehittämisen, kuten digitaalisiin järjestelmiin perustuvan paikannuksen ja ohjausjärjestelmien sekä niihin liittyvien sovellusten hyödyntämisen logistiikassa.

Logistiikan toimijoilta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa nopeaa reagointikykyä ja hyvää varautumista. Logistiikka on altis kyber- ja hybridiuhkille, mutta tahallisten uhkien lisäksi myös tahattomille, kuten koronakriisille ja muille pandemioille.

Lisätietoja (etunimi.sukunimi@nesa.fi)

Ohjelmapäällikkö Tapio Tourula

Ohjelman tekijät ja keskeiset sidosryhmät:

Huoltovarmuuskeskus
Ilmatieteen laitos, Traficom ja Väylävirasto
Muut virastot, laitokset, yritykset ja tutkimuslaitokset