Vesikuljetuspooli selvitti Ukrainan sodan vaikutuksia kauppamerenkulkuun

Venäjän hyökkäyssota on mittavien muiden tuhojen lisäksi vaikuttanut vahvasti Ukrainan kauppamerenkulkuun ja ulkomaankauppaan. Suomen riippuvuus merikuljetuksista on vielä paljon suurempi kuin Ukrainan. Mitä oppeja Ukrainan tilanteesta kannattaisi ottaa myös omaan varautumiseemme? Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Vesikuljetuspoolin tilaamassa selvityksessä korostuivat suojattujen merikäytävien merkitys, vaihtoehtoiset merikuljetusreitit, poikkeusolojen vakuutusjärjestelyt, satamien resilienssi sekä jäävahvistetun aluskapasiteetin saatavuus. 

Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Vesikuljetuspoolin tilaama ja Turun yliopiston laatima Ukrainan merisodan opit -selvitys on laaja tietopaketti ja analyysi Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien vaikutuksista maan ulkomaankauppaan ja erityisesti merikuljetuksiin ja satamatoimintoihin. Selvityksen havaintoja on peilattu mahdollisiin vastaaviin kehityskulkuihin Itämerellä ja Suomen merikuljetuksiin.

Venäjä on sodan mittaan pyrkinyt erilaisilla keinoilla vaikeuttamaan Ukrainan merikuljetuksia. Näitä ovat olleet esimerkiksi merialueiden käytön estäminen, miinasodankäynti, alusten pysäyttämiset ja laittomat alustarkastukset sekä yli 300 ohjus- ja drooni-iskua satamiin. Sodan aikana noin 40 kauppa-alusta on vaurioitunut. Aluksiin kohdistuneiden iskujen kiivain vaihe ajoittui hyökkäyssodan kahteen ensimmäiseen kuukauteen.

Hyökkäyssodan alettua 24.2.2022 Ukrainan meriliikenne lakkasi kuukausiksi lähes kokonaan, jolloin maayhteyksien ja Ukrainan Tonavan-satamien merkitys korostui. Samalla Ukrainan hallinnassa olleet satamat siirtyivät sotilasviranomaisten valvontaan ja niiden turvataso nostettiin ylimmälle tasolle, jolla ne ovat edelleen kesäkuun alussa 2025. Sodan sytyttyä Ukrainan satamiin jäi saarroksiin yli 300 kauppa-alusta ja vähintään 1 000 merenkulkijaa.

Liikenne Ukrainan merisatamiin alkoi uudelleen Mustanmeren viljasopimuksen tultua voimaan heinäkuussa 2022. Venäjän irtauduttua viljasopimuksesta heinäkuun lopulla 2023 liikenne Ukrainan merisatamiin loppui jälleen muutamaksi kuukaudeksi. Loppuvuonna 2023 meriliikenne saatiin ohjattua Romanian rannikon suojatulle käytävälle. Vuonna 2024, kaksi vuotta hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainan meriliikenteen volyymi vakiintui noin puoleen hyökkäyssotaa edeltäneestä tasosta.

Suomen riippuvuus merikuljetuksista on huomattavasti suurempi kuin Ukrainan

Mustameri toimintaympäristönä eroaa monin tavoin Itämerestä. Selvityksessä on tuotu esiin näitä eroja – mutta myös samankaltaisuuksia – erityisesti merenkulun ja ulkomaankaupan näkökulmasta.

Suomen ulkomaankaupan tonneista yli 95 % kulkee meritse eli olemme huomattavasti riippuvaisempi merikuljetusten toimivuudesta kuin Ukraina. Merikuljetusten jatkuvuuden varmistaminen on kriittisen tärkeää Suomelle. Selvitys nostaa esiin useita keskeisiä toimia merikuljetusten jatkuvuuden varmistamisessa.

Selvityksessä korostui suojattujen merikäytävien merkitys, vaihtoehtoiset kuljetusreitit, poikkeusolojen vakuutusjärjestelyt, satamien resilienssi sekä aluskapasiteetin saatavuus. Jäävahvisteisen tonniston ja talvimerenkulun avustuksen tarve sekä jääolosuhteissa liikkumisen osaamistarve on Suomessa aivan eri tasolla kuin Mustallamerellä. Suomalaisen tonniston ja varustamoiden toimintakyvyn ylläpitäminen kriisin aikana on äärimmäisen tärkeää, se myös nopeuttaa toiminnan palautumista ja kriisistä toipumista tilanteen normalisoiduttua. Suojatut merikäytävät ovat osa Naton yhteistoimintaa myös Itämerellä, ja ne ovat merkittävä vahvuus merikuljetusten jatkuvuuden varmistamisessa.

Suomen vahvuutena on pitkäjänteinen varautuminen ja saumaton viranomaisyhteistyö, sekä systemaattinen huoltovarmuusyhteistyö viranomaisten ja elinkeinon välillä.

Tutustu Ukrainan merisodan opit -selvitykseen (pdf)