1960-luku

Varautumisen merkitys kirjattiin lakiin

Laki puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta astui voimaan 20. toukokuuta 1960. Tästä lähtien PTS:n asema on perustunut lakiin.

Taloudellinen puolustus järjestäytyi

Kysymys kriisiajan talouden ylimmästä johdosta oli edelleen auki. Tapolan esittämä talousalue- ja esikuntamalli jäi kehittelyasteelle. Tammikuussa 1960 pidetyssä keskusjaoston kokouksessa oli esillä PTS:n toimistossa valmisteltu ehdotus valtakunnanpäälliköistä. Valtakunnanpäälliköiden järjestelmän luominen ja vakiinnuttaminen oli PTS:n keskeisin tehtävän kuusikymmentäluvun alkuvuosina. Tämän ajatuksen mukaan taloudellista puolustusta järjesteltiin seuraavat 17 vuotta.

Valtakunnanpäälliköille suuri valta poikkeusoloissa

Valtakunnanpäälliköiden tarvetta ja toimenkuvaa perusteltiin sillä, että valtiovallan hoidettavaksi tulee kriisiaikana suuri määrä uusia tehtäviä, joiden suorittaminen ei ole mahdollista ilman, että useita hallintoelimiä laajennetaan tai jopa aivan uusia perustetaan. Huomattava osa tehtävistä vaatii nopeita ratkaisuja ja päätösten välitöntä toimeenpanoa. Siksi ratkaisuvaltaa on ennakkoluulottomasti delegoitava asioita välittömästi hoitaville elimille ja kollegiaalisesta käsittelystä on toimeenpanotehtävien osalta luovuttava.

Päälliköiden aseman PTS hahmotti siten, että tasavallan presidentti nimittäisi heidät ja heillä olisi riittävät valtuudet toimia ministerin sijasta omalla vastuulla.

Valtakunnanpäälliköt olivat:

  • kuljetuspäällikkö
  • lääkintäpäällikkö
  • maatalouden tuotantopäällikkö
  • puu- ja polttoainepäällikkö
  • rakentajapäällikkö
  • teollisuuspäällikkö
  • tiedotuspäällikkö
  • työvoimapäällikkö
  • ulkomaankauppapäällikkö
  • viestipäällikkö
  • voimapäällikkö ja
  • väestönsuojelupäällikkö.

 

Puolustusneuvosto vahvisti ensimmäiset päälliköt jo vuoden 1960 aikana, viimeiset vuonna 1963.

Valmiuspäällikköorganisaatio järjestäytyy

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan järjestäytyessä vuonna 1956 teollisuus järjestäytyi teollisuusjaostoon ja aloittain sen alaisiin alajaostoihin, myöhemmin toimikuntiin. Valmiuspäällikköorganisaation kehittämiseen liittyi myös hallinnon ja tuotannon uudelleensuunnittelu. Vuosina 1960 – 61 toiminut teollisuussuunnittelutoimikunta teki esityksen, jonka pohjalta kehittyi pooliorganisaatio. Ajatuksena oli, että kunkin teollisuuden alan järjestöt järjestäytyisivät pooleiksi, joilla olisi alan johto koko maassa ja valmius ryhtyä kauppa- ja teollisuusministeriön asianomaisiksi toimistoiksi tarvittaessa.

Vuonna 1962 puolustusneuvosto hyväksyi järjestelyn, jossa teollisuusjaosto toimikuntineen vastasi pooliorganisaatiota. Tämä merkitsi aikaisemman Tapolan ja Junttilan piiriorganisaatiomallin hylkäämistä. Poolien asema virallistui vuosina 1968 ja 1969 kauppa- ja teollisuusministeriön ja ao. poolien välisillä sopimuksilla.

1960-luku aktiivista valmistautumista ja harjoittelua

Ensimmäiset pooliharjoitukset pidettiin vuonna 1960 ja koko vuosikymmen oli aktiivista harjoitus- ja koulutusaikaa.

Erimielisyydet lukitsivat varastoinnin

1960-luvun alkuvuosien kansainväliset kriisit nostivat esiin kysymyksen varmuusvarastoinnista. Varmuusvarastoasiassa ei ollut tapahtunut mitään sen jälkeen, kun jouluksi 1958 oli tullut voimaan laki valtion varmuusvarastoista. PTS oli silloin käynnistänyt hankkeen yleisen varmuusvarastolain, ts. yksityisten varmuusvarastojen eli turvavarastojen toteuttamiseksi. PTS halusi yrityksille tulevat kustannukset katettaviksi verohelpotuksin, mutta valtiovarainministeriö vastusti jyrkästi. Asia pysyi lukossa kaksikymmentä vuotta.

Kysymys poikkeusolojen aikaisista toimivaltuuksista oli edelleen avoin. Ahdinkoajan laki oli upotettu jo raakileena. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuonna 1961 valtuuslakitoimikunnan tekemään uutta esitystä. Toimikuntaan ei kutsuttu kuitenkaan mukaan PTS:n edustusta. Toimikunnan mietintönä syntynyt säännöstelyvaltuuslakiehdotus valmistui seuraavana vuonna ja se sai eri puolilla tyrmäävän vastaanoton.

1970 kehitys liikahti vihdoin eteenpäin

Tämäkin asia hautautui useaksi vuodeksi. Vuonna 1968 puolustusneuvosto kehotti kauppa- ja teollisuusministeriötä valmistelemaan ehdotusta valtuuslaiksi. Tämä aloite johtikin pidemmälle ja tuloksena oli ”laki väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa”, joka hyväksyttiin vuonna 1970.

Footer is loading...