HVO Extranet

Huoltovarmuus Suomessa

Huoltovarmuus perustuu toimiviin markkinoihin ja kilpailukykyiseen talouteen. Markkinat eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi erilaisilla huoltovarmuustoimenpiteillä varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja mahdollisimman lähellä normaalitilaa myös näissä olosuhteissa.

Talouden toimivuus ei ole itsestäänselvyys

Suomi on taloudellisesti ja teknologisesti kehittynyt yhteiskunta. Ostamme ruokaa ja juomaa kaupasta tai ravintolasta. Saamme sähköä sähköverkosta ja vettä vesijohtoverkostosta. Maksamme saamamme tavarat ja palvelut käyttäen pankkijärjestelmän palveluja. Käytämme tasokkaita terveydenhuoltopalveluita. Huoltovarmuustoimenpiteillä varmistetaan yhteiskunnan toiminnalle välttämättömien toimintojen jatkuvuus häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimaan. Lisäksi globalisaatio, omistus- ja liiketoimintarakenteiden muutokset ja teknologian kehitys asettavat haasteita huoltovarmuuden turvaamiselle.

Hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Verkostoituneen yhteiskunnan uhkiin varautuminen edellyttää materiaalista varautumista ja yhteiskunnan huoltovarmuudelle kriittisten organisaatioiden toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Huoltovarmuuskeskus tekee laajaa yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja toimialajärjestöjen kanssa.

Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua mm. valmiussuunnitelmien avulla jatkamaan toimintaansa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Elinkeinoelämällä ei yleensä ole lakisääteistä velvollisuutta varautua. Yritysten varautumisen lähtökohtana ovat liiketoiminnalliset perusteet, asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset sekä ja näihin liittyvä riskienhallinta.

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on yhdessä Huoltovarmuusorganisaation sektorien ja poolien kanssa sovittaa yhteen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tavoitteita ja hyötyjä varautumistoimenpiteissä.

Kansainvälistyminen, verkostotalous ja teknologinen kehitys edellyttävät uusia näkökulmia

Suomella on runsaasti vahvuuksia, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuuttamme. Tällaisia ovat esimerkiksi runsaat luonnonvarat, hyvä elintarviketuotantokyky, kehittynyt hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmä sekä hyvin toimiva fyysinen ja sähköinen infrastruktuuri.

Kansantaloutemme on yhä tiiviimmin integroitunut kansainväliseen talouteen. Kansainvälistyminen, verkostotalous ja teknologinen kehitys saattavat aiheuttaa uusia riskitekijöitä. Tämän vuoksi huoltovarmuuden keinovalikoimaa kehitetään jatkuvasti. 2000-luvulla materiaalisen varautumisen rinnalle on noussut kriittistä tuotantoa ja järjestelmiä ylläpitävien organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen – jatkuvuudenhallinta.