Uhkakuvat

Häiriöiden seuraukset ovat tärkeämpiä kuin niiden syyt

Huoltovarmuuden kannalta olennaista ei ole miettiä kriisien tai häiriöiden alkuperäiset syitä, vaan niiden vaikutuksia taloudellisiin ydintoimintoihin.

Uhkat liittyvät usein kansainvälisiin riippuvuuksiin

Taloutemme riippuvuus ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta on kasvanut. Vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään tilannetta, jossa mahdollisuus tuottaa tai hankkia ulkomailta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä tavaroita ja palveluita on väliaikaisesti vaikeutunut.

Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä laajavaikutteiset luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Myös vaarallisten tartuntatautien leviämisen riski on nykypäivänä suuri.

Sellaiset turvallisuuspolitiikkaan liittyvät uhat kuten aseelliset konfliktit lähialueillamme, joista aiheutuisi fyysistä uhkaa esimerkiksi Itämeren alueen liikenteelle, ovat onneksemme vähentyneet. Myös turvallisuuspoliittiset uhkat ovat kuitenkin edelleen osa tehtävää varautumissuunnittelua.

Maailmankaupan vapautumiseen sisältyy sekä mahdollisuuksia että uhkia

Maailmankaupan rakenteet voivat konfliktitilanteessa järkkyä ja aiheuttaa voimakkaita häiriöitä kriittisten materiaalien ja raaka-aineiden saatavuuteen. Maailmankaupan vapautuminen on johtanut riippuvuuteen maailmanlaajuisista logistista järjestelmistä. Monissa tapauksissa tuotantoa on keskitetty tehokkaimmilla tuotantoalueille.

Tämä kauppapoliittinen kehitys luo onnistuessaan keskinäisiä riippuvuussuhteita, joilla on poliittisesti vakauttavia vaikutuksia. Toisaalta muutos voi aiheuttaa myös poliittisia jännitteitä ja uhkia maailmankaupalle. Tämä korostuu erityisesti alueellisesti keskittyneessä tuotannossa, kuten öljyntuotannossa.