Harjoitustoiminta

Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, joita Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) simuloivat järjestämissään varautumis- ja valmiusharjoituksissa. Harjoitusolosuhteissa voidaan testata ja kehittää yhteiskunnan valmiutta selviytyä häiriötilanteista ja poikkeusoloista sekä niistä toipumista.

Harjoittelun tavoitteena on parantaa toimijoiden reagointikykyä, vähentää häiriön vaikutuksia sekä sen vaikutusaikaa. Harjoitukset yhdistävät myös toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta, jolloin huoltovarmuuskriittiset toimijat voivat syventää yhteistyötään sekä parantaa keskinäistä varautumistaan. Harjoituksissa testataan muun muassa varmuusvarastojen käyttöönottoa, HVO:n ja poolien varautumissuunnitelmia, yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä yleistä huoltovarmuuden tilaa.

Harjoitustoimintaa tapahtuu HVO:n sektoreissa ja pooleissa sekä yhteistyössä viranomaisten, virastojen, ministeriöiden kanssa. Tavoitteena on, että harjoituksia tapahtuu usealla eri tasolla: yrityksissä ja alihankkijoiden kanssa sekä toimialakohtaisesti alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kuten myös muuta huoltovarmuustoimintaa, harjoitustoimintaa toteutetaan verkostomaisesti organisaatioissa ja pooleissa jakamalla hyviä käytänteitä sekä harjoittelemalla yhdessä.

Harjoitustyyppejä on useita erilaisia. Harjoitus voi olla työpöytäharjoitus, tekninen harjoitus tai vaikka toiminnallinen skenaarioharjoitus. Harjoitukset voivat näyttää keskenään hyvin eriäviltä. Yhteistä harjoituksilla on kuitenkin se, että se on edullinen ja tehokas tapa tunnistaa organisaation kehityskohteita sekä testata toimintaa ja prosesseja.

Esimerkkejä järjestetyistä harjoituksista:

• JÄÄTYVÄ 2019 -harjoitus 
• TIETO22-harjoitus
• RESPA22-harjoitus
• FATO-harjoitus