CER-direktiivi ja CER-laki

EU:n CER-direktiivin (engl. Critical entities resilience directive) tavoitteena on turvata yhteiskunnan keskeiset palvelut vahvistamalla kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä.

Direktiivi velvoittaa jäsenmaita parantamaan kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä ja varautumista. Jäsenvaltioiden tulee nimetä kriittiset toimijat ja varmistaa näiden varautuminen.

Direktiivi edellyttää myös kansallista strategiaa, riskiarviointia ja valvontaa. Kaikkiaan CER-direktiivi vastaa pitkälti suomalaista tapaa käsitellä yhteiskunnan turvallisuutta kokonaisvaltaisesti.

CER-laki toimeenpanee direktiivin kansallisesti

Suomessa ns. CER-laki eli laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta toimeenpanee direktiivin kansallisesti. Laki tuli voimaan 1.7.2025.

Lainsäädäntö edellyttää, että eri toimialojen kriittiset toimijat määritetään. Sisäministeriö vastaa CER-lain mukaisen toiminnan ohjauksesta, seurannasta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä.

CER-kriittisiksi katsotaan toimijat, joiden tarjoamat palvelut ovat olennaisia välttämättömien yhteiskunnan toimintojen, taloudellisen toiminnan, kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai ympäristön ylläpitämiseksi.

Lainsäädäntö koskee yhtätoista toimialaa: energia, liikenne, pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto, avaruus sekä elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu.

Kriittisille toimijoille velvoitteita

Kriittiseksi määritetty toimija on velvoitettu tekemään riskiarvion, laatimaan häiriönsietokykyä koskevan suunnitelman ja toteuttamaan siinä määritellyt toimenpiteet.

Toimijalta edellytetään ilmoitusta merkittävistä poikkeamista, jotka häiritsevät tai voivat häiritä keskeisten palvelujen tarjoamista.

Kriittisen toimijan määrityspäätös on voimassa enintään neljä vuotta.

CER-lain velvoitteiden noudattamista valvovat sektorikohtaiset viranomaiset. Valvovia viranomaisia ovat Energiavirasto, elinvoimakeskus, Liikenne- ja viestintävirasto, Fimea, Ruokavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Lupa- ja valvontavirasto.

Huoltovarmuuskeskus kehittää kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä

Huoltovarmuuskeskus, sisäministeriö, sektoriministeriöt ja valvovat viranomaiset kehittävät yhteistyössä kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä.

Huoltovarmuuskeskus ja valvovat viranomaiset tarjoavat kriittisille toimijoille tukea, kuten ohjemateriaaleja, häiriönsietokykyä testaavia harjoituksia sekä neuvontaa ja koulutusta. Lisäksi toteutetaan parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja jakamista esimerkiksi kehitystä koskevien strategioiden analysoinnin sekä innovoinnin ja tutkimuksen tukemana.

Huoltovarmuuskeskuksella on tiedonsaantioikeus CER-kriittisten yritysten poikkeamailmoituksista. Se myös antaa lausuntoja ministeriöille kriittisten toimijoiden nimeämisestä ja osallistuu strategisen tason ohjaukseen ja kehittämiseen sekä tietojen vaihtoon.

Huoltovarmuutta on turvattu Suomessa jo ennen CER-lainsäädäntöä kolmesta näkökulmasta:

• lainsäädäntöön perustuvilla velvoitteilla,
• sopimuksellisella varautumisella kuten varmuusvarastoinnilla sekä
• vapaaehtoisella varautumisella ja yhteistyöllä esimerkiksi pooli- ja toimikuntatyöllä.

Uuden CER-lain mukainen toiminta vahvistaa kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä erityisesti lainsäädännöllisellä tasolla ja parantaa näin osaltaan myös huoltovarmuuden toimintakykyä.

Lue lisää

Tutustu CER-lainsäädäntöön sisäministeriön sivuilta.

Sisäministeriön julkaisema CER-käsikirja