Ukrainan opit Suomen huoltovarmuudelle: Pitkäkestoisessa kriisissä ratkaisevaa on kyky pitää arki käynnissä

Miten yhteiskunta pidetään toimivana jopa vuosia jatkuvassa kriisitilanteessa? Ukrainasta saatujen oppien perusteella keskeisiä tekijöitä ovat kyky ylläpitää ihmisten arkea, yritysten toimintaa ja tärkeimpiä palveluja vakavista häiriöistä huolimatta. 

Huoltovarmuuskeskuksen tuore raportti kokoaa yhteen Ukrainan kokemuksista tunnistetut opit Suomen huoltovarmuuden kehittämiseksi sotilaallisen uhan tilanteessa. Sen tarkoituksena on tukea yritysten, viranomaisten ja muiden kriittisten toimijoiden varautumistyötä sekä suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden kehittämistä muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

”Varautuminen vakavimpiin ja pitkäkestoisimpiin kriiseihin vahvistaa kykyämme selviytyä myös monenlaisista muista häiriöistä ja uhista, kuten hybridivaikuttamisesta. Kun yhteiskunnan keskeiset toiminnot, yritysten toiminta ja ihmisten arki kestävät häiriöitä, pystymme kohtaamaan myös yllättäviä tilanteita paremmin. Huoltovarmuuskeskuksen tavoitteena on yhdessä viranomaisten, yritysten ja muiden kumppaneidemme kanssa rakentaa ja vahvistaa kriisinkestävyyttä niin, että suomalainen yhteiskunta pärjää kaikissa tilanteissa. Uhkiin on syytä suhtautua vakavasti, mutta pelolle ei ole syytä antaa valtaa: määrätietoisella varautumisella voimme vahvistaa kykyämme selviytyä ja jatkaa arkea myös vaikeissa olosuhteissa,” sanoo Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen.

Huoltovarmuuden näkökulmasta yksi keskeisimmistä havainnoista Ukrainasta on, että pitkäkestoisessa kriisissä yhteiskunnan toimintakyky ei perustu ainoastaan varastoihin, varajärjestelmiin tai yksittäisten toimintojen suojaamiseen.

”Ihmisten arjen, yritysten toiminnan ja yhteiskunnan keskeisten palveluiden jatkuminen vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Ukrainan kokemukset osoittavat, että yhteiskunnan on kyettävä toimimaan myös silloin, kun häiriö ei kestä päiviä tai viikkoja vaan vuosia. Tällöin keskeiseksi nousee kyky sopeutua, korjata ja kestää sekä jatkaa toimintaa muuttuneissa olosuhteissa,” sanoo yksikönjohtaja Jarna Hartikainen.

Huoltovarmuuskeskuksen kokoamissa opeissa korostuvat erityisesti:

• Henkilöstön saatavuus ja toimintakyky – yhteiskunta ei pysty toimimaan jos ei ole ihmisiä sitä pyörittämässä
• Kriittisten toimintojen hajauttaminen – pienemmän yksikön tuhoaminen ei aiheuta niin laajaa häiriötä kuin isomman
• Energia-, tietoliikenne- ja logistiikkariippuvuuksien hallinta – kaikki toiminta on riippuvaista energiansaannista ja toimivista tietoliikenneyhteyksistä sekä logistiikasta
• Nopea korjaus- ja palautumiskyky – iskujen aiheuttamat vahingot korjataan nopeasti ja arki pääsee jatkumaan
• Yhteinen tilannekuva ja tiedonvaihto – puhelinsovelluksien avulla ihmiset esimerkiksi osaavat hakeutua suojaan oikealla hetkellä
• Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö – monia yhteiskunnan keskeisiä palveluja tuottavat yritykset

Suomessakin varautumista on hyvä pohtia näiden oppien kautta.

Huoltovarmuuskeskus on seurannut tilannetta Ukrainassa koko neljä ja puoli vuotta jatkuneen Venäjän hyökkäyssodan ajan ja järjestänyt maahan opintomatkoja, joihin on osallistunut myös huoltovarmuuden kannalta keskeisten viranomaisten ja yritysten edustajia. Raportti perustuu näihin selvitysten ja opintomatkojen kokemuksiin. Raportin julkinen versio käsittelee Ukrainan oppeja yleisellä tasolla. Samalla on huolehdittu siitä, ettei siinä paljasteta esimerkiksi Suomen haavoittuvuuksia tai varautumisen yksityiskohtaisia kehittämistarpeita.

Ukrainan opit Suomen huoltovarmuudelle (pdf)

Tutustu myös Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus -skenaarioon (pdf)